Käsikirjoitus: Carl Mayer Pääosissa: George O'Brien, Janet Geynor, Margaret Livingston
Valmistusmaa: Yhdysvallat Ilmestymisvuosi: 1927 Kesto: 94 min
- Don't be afraid of me!
Maalla asuvalla miehellä (George O'Brien) on säpinää erään kaupunkilaisnaisen (Margaret Livingston) kanssa. Nainen suputtelee miehelle romantikoituja kuvia kaupungin iloista ja riemuista, joihin nainen haluaa viedä miehen. Tiellä on kuitenkin mutkia, joista isoin on tietenkin miehen vaimo (Janet Geynor). Kaupunkilaisnainen houkuttelee miestä tappamaan vaimonsa, mutta aluksi mies ei tahdo suostua moiseen julmuuteen, mutta mitä enemmän nainen syöttää miehen mieliin kuvia kaupungista, sitä enemmän mies on valmis murhan tekemään. Hän suostutteleekin vaimonsa lähtemään kanssa veneretkelle, jossa miehen on tarkoitus pudottaa vaimonsa veteen, mutta kun tosipaikka tulee, onko hän sittenkään valmis siihen?
Tämä vast'ikään meillä dvd-julkaisun saanut mykkäelokuva oli myöskin toinen livesäestetyllä esitetyistä mykkäelokuvista, jonka kävin Sodankylässä katsomassa. Juuri mitään muuta en tästä tiennyt, mitä nyt - kiitos dvd-julkaisun - muutamastakin lähteestä olin kuullut tätä tituleeratun ihan yleisestikin maailman kauneimmaksi elokuvaksi ainakin ilmestymisensä aikoihin. Tämä tietenkin nostatti ainakin vähän odotuksia myös minulla, vaikka yritinkin pitää ennen elokuvan alkua jalat maassa ja ennakkofiilikset kaukana. En sitten tiedä, kuinka hyvin siinä onnistuin, mutta ei Auringonnousu omalla listallani noussut miksikään merkkiteokseksi ollen kuitenkin ihan mukiinmenevä elokuva.
Elokuvan voisi karkeasti jakaa kahteen jaksoon eli tähän murhasuunnitelmiin ja siihen kaupunkijaksoon, vaikka ihan täysin tämäkään jako ei tee oikeutta elokuvalle. Näistä selvästi mielenkiintoisempi on tämä murhan suunnittelu ja suunnitelman toimeenpano, vaikka minulla olikin jo heti alussa suuret epäilykset sen suhteen, pystyisikö mies toteuttamaan aikeitaan, mutta ei tämäkään jakso kunnolla vienyt mukanaan. Päinvastoin minua alkoi vähän kyrpiä tämä mies ja se, kuinka helposti hän oli viettelijän vietävissä. Aiheensa vuoksi tämä alkujakso olikin varsin synkkä, mitä toki voikin odottaa ohjaaja F.W. Murnaulta, ja sellaisena ihan hyvää, vaikka tämä alkujakso ei päättynytkään ihan niin kuin olin ajatellut... melkein kuitenkin.
Vähitellen siirrytäänkin sinne kaupunkiin ja arvatenkin kaupunkikohtauksissa on piillyt se syy, miksi tätä elokuvaa on kuvattu maailman kauneimmaksi, mutta en minä vain tahtonut löytää edes sieltä sitä taianomaista tunnelmaa, mikä oikeuttaisi elokuvan saamaan moisen tittelin. Pariskunta kierteli päämäärättömän näköisesti ympäri kaupunkia miehen liehitellessä naistaan ja lopulta he viettävätkin ihan kivan päivän siellä. Selvästi iloluontoisemmissa merkeissä kaupunkijaksoa vietiin läpi ja rakkaustarinakin ihan kiva, mutta missä oli se suuri tunteiden palo? Tokihan pariskunnan rakkaus kasvoi elokuvan edetessä, mutta olen nähnyt paljon mukaansatempaavampiakin rakkaustarinoita. Loppuun saatiin vielä vähän jännitystäkin mukaan, mutta sekin onneksi päättyi niin kuin pitikin.
Tekniseltä toteutukseltaan elokuva oli kyllä jokseenkin huippua. Hämmästyin kovasti, kun luin jälkikäteen, että elokuvan kaupunki olikin vain (kallis) lavaste, eikä oikea kaupunki, sillä ihan oikealta kaupunki oli minun silmiin vaikuttanut. Lisäksi myrskykin oli toteutettu oikein mallikkaasti. Mitä tulee taas livenä kuultuun musiikkiin, niin välillä sitä unohti kuuntelevansa livesoitantaa, sillä niin hyvin ja tarkasti orkesteri Mononen soitti. Tässä elokuvassahan oli ensimmäisiä ammattimaisia tuotettuja soundtrackeja ja sellaisena ihan hyvä. Monesti musiikki pelastikin jotkut kaupunkikohtaukset, jotka muuten olisivat olleet vähemmän mielenkiintoisia.
Näyttelijät tekivät ihan kelvollista työtä, vaikka eivät nyt kunnolla mieleen jääneetkään. Janet Geynor vaimona toi monet tunteet esille ja teki sen kieltämättä ihan hyvin, eikä George O'Brienkaan huono ollut, vaikka vähän perinteikkäämpää mykkäkauden näyttelijää edustikin. Ehkä parhaiten kuitenkin veti viekasta kaupunkilaisnaista esittänyt Margaret Livingston, joka toi rooliinsa jopa hieman kauhumaisia piirteitä ja osin tästä syystä hänelle olisin luonut vielä vähän isommankin roolin.
Pisteitä: 3/5
PS. Niin ja minusta se maailman kaunein elokuva? No, jos pelkkiä mykkäelokuvia ajatellaan, niin sitten ehdottomasti Katkenneita kukkasia.
Seuraavana arvosteluvuorossa: Once Upon a Time in Anatolia
Kommentit