Alkuperäinen nimi: The Woman

Ohjaus: Lucky McKee
Käsikirjoitus: Lucky McKee, Jack Ketchum

Pääosissa: Sean Bridgers, Pollyanna McIntosh, Angela Bettis
Valmistusmaa: Yhdysvallat

Ilmestymisvuosi: 2011

Kesto: 103 min

- We really get to keep her?

- Yeah. We do.

Perheenisä ja asianajaja Chris Cleek (Sean Bridgers) on metsässä tähtäilemässä aseellaan, kun havaitsee siellä villinaisen (Pollyanna McIntosh). Pian Chris onkin perheineen siivoamassa tonttinsa maakellaria, mutta hän ei kerro muille, että miksi. Kun kellarissa on tilaa, Chris vangitsee naisen ja vie tämän sinne kahlittuna. Tämän jälkeen Chris esittelee naisen perheelleen ja sanoo aikovansa sivistää tämän viimeisen villinaisen. Muut perheenjäsenet suhtautuvat Chrisin uuteen "lemmikkiin" vaihtelevalla menestyksellä, eikä villinainenkaan loppujen lopuksi ole kovin halukas pysyttelemään vain kahleissaan...

Toisessa salissa näytettiin jatko-osaa, joten meninkin katsomaan tätä tietämättömänä siitä, että tämäkin on itse asiassa jatko-osa, mutta eipä sitä jatko-osamaisuutta edes tästä elokuvasta huomannut; villinaisen taustaakin alussa vähän valoitettiin. Joka tapauksessa ennakkoon minulla oli sellainen käsitys Night Visionsista, että festivaaleilla näytettäisiin enemmänkin tämäntyyppisiä elokuvia, sillä The Womanissa oli sairas idea, se oli raaka ja gorentäyteinen, mutta samalla hyvin vakavahenkinen kauhudraama, jollaisista minä paljon tykkään. Enkä kyllä ollut ainoa, sillä tämä elokuva voittikin festivaalien yleisöäänestyksen, eikä minun ollut vaikea käsittää, että miksi. The Woman kun oli kuin olikin yksi festivaalin parhaista elokuvista ja paras juurikin näistä vakavasti otettavista elokuvista.

Elokuva alkaa kuin mikä tahansa perhedraama. Cleekin perhe on ollut viettämässä yhdessä ulkoilupäivää ja lähtevät kotiin. Sitten Chris lähtee metsälle ja kaikki muuttuu. Tiettyjä draaman aineksia toki tarjotaan sittenkin, mutta kun tämä metsissä ikänsä asunut nainen havaitaan ensimmäistä kertaa, elokuvan fokus siirtyy jokseenkin ahdistavan kauhutarinan suuntaan. Näemme, kuinka jokseenkin kauhistunutta naista yritetään pestä puhtaaksi ja sittemmin vielä opettelemaan syömään ja oppiipahan tämä myös mumisemaan jotain pääasiassa käsittämätöntä. Erityisesti minua kiehtoi koko touhussa se, että vaikka Chris on kuinka sivistämässä tätä villinaista, niin totuuden nimissä ei hänenkään tekemiset niin sivistyneitä ole, että ne aina kestäisivät päivänvaloa ja mitä parasta, ihan kaikki muutkaan Cleekin perheestä eivät ole täysin puhtoisia. Niinpä Chris kuvittelee olevansa todellinen hyväntekijä, vaikka kaikesta näkee, että hänellä on myös sadistinen puolensa. Kuitenkin tietyillä perheenjäsenillä on moraalia, mikä sitten aiheuttaa kiistatilanteita Chrisin ja perheen välille, mikä vain korostaa sitä, että Chris itsekin käyttäytyy paikoitellen kuin mikäkin luolamies. Ehkä yllättävintä elokuvassa oli se, kuinka vähän siinä olikaan väkivaltaa ja gorea, sillä vasta ihan loppupuolella homma pistettiin likaiseksi, mutta sitten kun niin tehtiin, niin sitten sitä toki oli aivan kylliksi. Ennen sitä oli kuitenkin nähty melko sairas tarina perheenisästä, joka tarkoittaa (mielestään) hyvää, mutta tekee kuitenkin jotain aivan muuta. Näihin lopputapahtumiin palatakseni vielä, niin elokuvan loppuratkaisu ei sinänsä yllättänyt, vaikka siihenkin toki liittyi aspekteja, joita en ollut tullut ajatelleeksi. Kaiken kaikkiaan oikein mukava kauhupaketti, joka tulee varmasti hankittua jossain vaiheessa myös itsellenikin.

Näyttelijät olivat tällaiseen elokuvaan yllättävänkin hyviä. Sean Bridgers tekee loistavaa työtä perheenisä Chrisinä, mikä näkyi sitten niissä hetkissä, kun hän oli tekemisissä tämän villinaisen kanssa. Pelkästään se Bridgersin kavala hymy kertoi hahmon mielenliikkeistä oikeastaan kaiken oleellisen. Myös Polyanna McIntosh tekee hienon roolityön villinaisena ja hän tuntuikin läpi elokuvan ihan siltä kuin nainen olisi oikeastikin napattu jostakin metsän siimeksestä. Muutkin perheenjäsenet olivat ihan kohtuuhyviä, vaikka elokuvan lopputapahtumien kannalta tärkeässä asemassa ollut Lauren Ashley Carter perheen teinityttö Peggynä ehkä ei päässytkään ihan sillä tavalla esille, kuin mitä olisin toivonut.

Pisteitä: 4/5

Offspring, The Woman

Seuraavana arvosteluvuorossa: Ator - taisteleva kotka