Alkuperäinen nimi: Sisko tahtoisin jäädä
Ohjaus: Marja Pyykkö
Käsikirjoitus: Marja Pyykkö, Laura Suhonen
Pääosissa: Ada Kukkonen, Sara Melleri, Seppo Pääkkönen
Valmistusmaa: Suomi
Ilmestymisvuosi: 2010
Kesto: 112 min

- Pyydätkö treffeille vai suksitko vittuun?
- Se oli sitä sarkasmia, Esa.

Koulussa hyvin menestyvä Emilia (Ada Kukkonen) viettää aikaa yöllä Helsingin uimastadionilla, kun hän kavereiden puoliksi yllyttämänä päättää kiivetä hyppytornin kymmenenteen metriin ollen aika peloissaan. Siellä hän tapaa villiä elämää viettävän Siirin (Sara Melleri), joka poliisien saapuessa saa Emilian hyppäämään sieltä alas. Koska Stadikalla ei saa yöllä olla, heidät viedään poliisilaitokselle, jossa heidän tiensä eroavat. Kun sitten Siiri tulee kertaamaan yhdeksättä luokkaa Emilian luokalle, he ystävystyvät kunnolla, minkä vuoksi he joutuvat moniin urbaaneihin seikkailuihin...

En tiedä, olinko ihan elokuvan kohderyhmää, kun salissa näytti siltä kuin olisin ollut yleisön keski-ikää kymmenen vuotta vanhempi ja lisäksi taisin olla ainoa mieshenkilö, joka ei tullut sinne kenenkään seuralaisen kanssa. Kuitenkin tämä elokuva on kiinnostanut minua siitä asti kun näin sen trailerin ensimmäistä kertaa ja viimein ihan viime päivinä koitti päätös tämän katsomisesta, vaikka hatuttaakin, että aina tämän nimen nähdessäni mieleeni tulee tietenkin Pelle Miljoonan Moottoritie on kuuma (mikä on ihan hyvä kappale, mutta liika on liikaa). No, olin vähän kohderyhmän ulkopuolella tai en, niin siitä huolimatta Sisko tahtoisin jäädä oli ihan minulle mieleen.

Elokuva lähti mielestäni tällaiselle nuorisokuvaukselle sopivalla tavalla käyntiin, että Emiliaan ja Siiriin ei ehditty edes tutustua kunnolla ennen kuin näiden ensimmäinen yhteinen tempaus oli jo tapahtunut, vaan se hahmoihin tutustuminen, joka kyllä sujui hivenen vikkelään, alkoi oikeastaan vasta sen jälkeen. En tiedä, pitäisikö minun olla toista sukupuolta saadakseni elokuvasta kunnolla kiinni, mutta ainakin näin miehenä kaksikon meno tuntui jokseenkin uskottavalta kaikin puolin, paitsi en nyt tiedä, olisiko Emilia oikeasti tehnyt pesäeroa hänelle "määrättyyn" rooliinsa, josta hän itsekin puhui yhdessä vaiheessa, tutustumalla Siiriin. Kuitenkin kaikista niistä kotimaisista nuorisokuvauksista tämän elokuvan maailma on tuntunut kaikkein aidoimmalta. Tähän vaikutti osaltaan dialogi, joka oli suomalaiseksi elokuvaksi ei vain harvinaisen sujuvaa, mutta myös pitkälti uskottavaa. Kaksikon hulluttelussa ja muussa mesoamisessa oli jotain, mitä kovasti tykkäsin katsoa, kun välillä tuntui siltä kuin heillä vain taivas olisi rajana, vaikka näin ei oikeasti ollutkaan. Pelkästään nuorten hullutteluleffana tämä olisi saattanut kyllä olla vähän tylsempi, mutta kun mukaan oli otettu myös Emilian kanssakäyminen pääosin isänsä ja Emilialle rakkaan siskonsa (Seppo Pääkkönen ja Anna-Leena Uotila) kanssa ja kun se kanssakäyminen ei aina käynyt mutkattomasti, niin elokuvaan tuli sitäkin kautta uskottavuutta lisää. Elokuvaan mahtui ehkä hivenen yllättäviäkin juonenkäänteitäkin, mutta suurimmaksi osaksi mentiin melko tuttuja polkuja ja tykkäsin myös elokuvan loppuratkaisusta. Jossain arvostelussa huomasin maininnan musiikista, jota mukamas käytettiin liikaa korostamaan juuri tapahtuneita asioita, mutta oikeastaan minulle tuli vain kerran sellainen olo, että musiikkia käytettiin itsetarkoituksellisesti kerronnan apuna ja se musiikki, mitä kuultiin, oli pääosin onnistunutta... ja Siiri vielä meni ja kehui Vicky Rostin Sata salamaa -euroviisua. Kunnon tyttö! Muutenkin elokuvasta jäi sellainen olo, että tässä meillä on käsillä aika onnistunut nuorisokuvaus.

Siirin hahmo oli tehty ehkä vähän liiankin villiksi, mutta noin yleisesti ottaen Sara Melleri näytteli häntä ihan tarpeeksi uskottavasti, mutta Ada Kukkonen oli kuitenkin kaksikosta selvästi se aidompi tapaus ja muutenkin mielenkiintoinen näyttelijä. Edessä loistava tulevaisuus? Seppo Pääkkönen oli hänkin hyvä roolissaan hieman hukassa Emilian suhteen olevana isänä. Santeri Kinnusella olisi saanut olla vähän isompi rooli.

Pisteitä: 4/5

PS. Elokuvan nimi on käännetty englanniksi Run Sister Run! Ööh... okei.