Alkuperäinen nimi: Robert Mitchum est mort
Ohjaus: Olivier Babinet, Fred Kihn
Käsikirjoitus: Olivier Babinet, Fred Kihn
Pääosissa: Pablo Nicomedes, Olivier Babinet, Bakary Sangaré
Valmistusmaa: Ranska, Norja, Belgia, Puola
Ilmestymisvuosi: 2010
Kesto: 91 min

1309856799_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Työtön näyttelijä Franky (Pablo Nicomedes) haluaa itselleen roolin ihailemansa ohjaajan elokuvasta ja kun tämä ohjaaja esiintyy Norjan Lapissa järjestettävillä elokuvafestivaaleilla, hän lähtee sinne managerinsa Arsènen (Olivier Gourmet) kanssa Arsènen varastamalla autolla. Arsènella on muutenkin vähän kyseenalaiset keinot saada haluamansa, joten hänen ja Frankyn matkasta tulee toden totta ikimuistoinen kokemus...

Tämän elokuvan kävin katsomassa luultavasti lähinnä sen nimen takia, mutta myös siksi, että samaan aikaan tulevista elokuvista mikään muukaan ei inspiroinut katsomaan ja joku nyt kuitenkin piti valita. Toinen ohjaajista eli muistaakseni Olivier Babinet oli itse paikalla ja sainkin kunnian istua hänen vieressään. Jee! Alustuksessaan hän kertoi saaneensa innoituksensa elokuvaansa, yllätys yllätys, Sodankylään Elokuvajuhlilta ja elokuvassa oli selviä yhtäläisyyksiä Sodankylään. Sen lisäksi Robert Mitchum Is Dead oli loppujen lopuksi ihan kiva elokuva.

Elokuvassa Franky siis yrittää saada itselleen tähtiroolia ja gansterinoloinen Arsène tekee kaikkensa, siis kaikkensa, avittaakseen tilannetta. Arsène oli siitä mainio tyyppi, että hän ajoi vain omia etuja ja ehkä vähän Frankynkin, mutta muut saavat väistyä hänen tieltään. Seuraa ihan pikkuhauska road movie, jonka aikana Arsène vie asioita eteenpäin usein vain vilauttamalla asettaan. Matkallaan he kohtaavat uusia ystäviä(kin), jotka auttavat heitä eteenpäin, mutta nämä ystävät eivät tunnu vain täytteiltä. Sitten vähitellen päästään sinne Norjaan asti ja toden totta, yhtäläisyyksiä Sodankylän Elokuvajuhlien kanssa todellakin on, sillä myös elokuvassa elokuvia esitettiin koulussa ja teltoissa. Sanomattakin on selvää, että nämä viittaukset aiheuttivat yleisöltä paljon hörähdyksiä. Esikuvastaan muistutti vielä baarin drinkkitaululle kirjoitettu "Midnight Sun". Elokuva aiheutti allekirjoittaneelle pieniä hymähdyksiä tämän tästä, mutta kunnon naurupommksi siitä ei kuitenkaan ollut.

Frankya näytellyt Pablo Nicomedes oli ihan kiva, mutta ei hän nyt mitään superhyvää roolisuoritusta tehnyt, vaan tuntui ihan siltä, että Frankyn kengät olisi voinut hyvin täyttää joku muukin, joka olisi saanut Frankyn hahmoon kenties hieman lisää eloa. Arsènea näytellyt Olivier Gourmet olikin sitten jo vähän Nicomedestä parempi ja Gourmet oli saanut hahmonsa hauskalla tavalla todella luihun näköiseksi, ja ainakin alussa muistutti hieman resuisempaa versiota Matrixin agentti Smithistä.

Pisteitä: 3/5

PS. Istuin tosiaan Babinetin vieressä ja hän tuntui nauravan elokuvalle yhtä paljon kuin muukin yleisö ja naurujen ajoituksesta päätellen tosiaan itse elokuvalle, eikä niinkään yleisön reaktioille, kuten hetken epäilin.

Seuraavana arvosteluvuorossa: Winter Vacation