Alkuperäinen nimi: Total Recall
Ohjaus: Paul Verhoeven
Käsikirjoitus: Ronald Shusett, Dan O'Bannon, Gary Goldman
Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, Sharon Stone, Michael Ironside
Valmistusmaa: Yhdysvallat

Ilmestymisvuosi: 1990

Jossain kaukana tulevaisuudessa rakennustyöläinen Douglas Quaid (Arnold Schwarzenegger) on sairaalloisen kiinnostunut Marsista. Kun hän näkee REKALL-yrityksen mainoksen, jossa mainostetaan "muistimatkoja" jopa Marsiin, hän kiinnostuu heti. Nimittäin "muistimatkaajan" muistiin tallennetaan toisten ihmisten tai jopa keksittyjä muistoja matkoilta ja niinpä matkaaja kokee nämä muistot ominaan. Jokin menee kuitenkin kesken muistojen tallentamisen pieleen, sillä käy ilmi, että Quaid on ollutkin jo Marsissa, että hänen muistinsa on pyyhitty jossain vaiheessa, ja että hän onkin oikeasti ihan toinen ihminen. Oikean henkilölliisyyden löytämiseksi alkaa matka, jonka aikana tosi ja taru menevät sekaisin...

"Total Recall is just an action-packed movie", sanoo Schwarzenegger Total Recallin ekstralevyllä ja sehän se on. Vain. Nimittäin olen nyt katsonut tämän Project 1001:n puitteissa 26 elokuvaa, joista olen pääosin pitänyt, ja vaikka muutamia mielestäni heikompiakin elokuvia olen katsonut (mm. Hikinen iltapäivä, Hohto), niin silti olen jollain tasolla kyennyt ymmärtämään kuitenkin niiden arvon joko nykyajassa tai ilmestyessään ja siten ymmärtämään niiden olemisen 1001 elokuvaa -kirjan listalla. Total Recallin kohdalla en kuitenkaan tätä oikein ymmärtänyt, vaikka myönnettävähän se on, että tämä oli ihan hyvä toimintaleffa.

Tarina alkaa kyllä komeasti, mutta paketti ei tahdo pysyä kasassa ihan loppuun asti ja siten tarinan alkupuoli on selvästi loppupuoliskoa parempi. Alkupuolella kun tarina pääsi melko rauhassa kehittymään ja tällöin tarinaakin seurasi ihan ilokseen. Loppupuolella tarinassa oikeastaan sitten tunnuttiin keskittyvän siihen toimintapuoleen ja sitten homma hieman latistuikin. Ei sillä, etteikö alussakin toimintaa olisi ollut, mutta se ei ollut niin jatkuvaa, joten siksikin pidin tästä alkupuolesta enemmän. Ei sillä, että toimintaosiot olisivat olleet huonoja, ei, mutta eipä ne myöskään vakuuttaneet tai tuoneet toimintagenreen mitään uutta. Mitä itse tarinaan tulee, niin yllätyksiähän siinä jonkin verran riitti, mutta nekin vähenivät loppua kohden ja oikeastaan viimeiset puoli tuntia menikin sitten vain odotellessa vastausta siihen, että onkos kaikki nyt vain unta vai ei. Elokuvassa riitti myös action-huumoria jonkin verran, joista esimerkkinä vaikkapa Johnnycab ja Quaidin ja Lorin (Sharon Stone) viimeinen välienselvittely. Tarina oli kuitenkin tarpeeksi mielenkiintoinen pitääkseen otteessaan (melkein) loppuun asti, joten ei tämä huono elokuva missään nimessä ole.

Mitä tulee sitten ympäröivään maailmaan, niin eipä se kauheasti vakuuttanut, vaikka katsoinkin elokuvan HD DVD:ltä. En myöskään oikein nähnyt elokuvan visuaalisessa puolessa mitään, mikä olisi tehnyt siitä edes omana aikanaan jotenkin erityisen hienoa. Keskimääräistä paremmin kuvattu scifijännäri, mutta siinä se sitten olikin.

Koska elokuvasta kuitenkin ammattilaisten kädenjälki, niin siksi myös näyttelijät suoriutuivat rooleistaan kunnialla. Schwarzenegger oli jälleen ihan hyvä omalla pökkelöllä tavalla, eikä Sharon Stonekaan suinkaan lainkaan hullumpi ollut. Parhaat pisteet näyttelystä menee kuitenkin Michael Ironsidelle, sillä hänen kasvoiltaan oikein kuvastui halu saada Quaid tapetuksi, mutta sitten taas ollessaan Cohaagenin (Ronny Cox) huoneessa hänestä huokui se, kuinka hän lopultakin oli vain yksi käskyläisistä.

Pisteitä: 3,5/5