Alkuperäinen nimi: To Be or Not to Be
Ohjaus: Ernst Lubitsch
Käsikirjoitus: Edwin Justus Mayer
Pääosissa: Carole Lombard, Jack Benny, Robert Stack
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1942
Kesto: 99 min

Oh, yes. As a matter of fact I saw him on the stage when I was in Warsaw once before the war. 
Really?
What he did to Shakespeare we are doing now to Poland.

 

 
Joseph ja Maria Tura (Jack Benny ja Carole Lombard) kuuluvat puolalaiseen teatteriin 1939. He harjoittelevat Hitleristä kertovaa näytelmää varten, mutta esittävät parhaillaan kuitenkin Hamletia. Molemmat heistä ovat kuuluisia ja Maria on jokseenkin Puolan tunnetuin teatteritähti. Niinpä häneen ihastuukin eräs puolalainen luutnantti Stanislav Sobinski (Robert Stack), joka tapaa Mariaa silloin, kun Joseph aloittaa lavalla Ollako vai eikö olla -monologin. Jonkin ajan päästä Saksa hyökkää Puolaan ja Sobinski joutuu lähtemään sotaan, mutta lähettää viestin erään professorin Siletskyn (Stanley Ridges) kautta tietämättä, että Siletsky on vakooja, joka kerää osoitteita natseille ja pian niin Sobinski kuin koko teatterin väkikin Turat etunenässä on sotkettu suureen vakoilujupakkaan...

Samaan aikaan tämän elokuvan kanssa esitettiin argentiinalainen Las Acasias, joka espanja-fanina olisi kiinnostanut nähdä, varsinkin kun muita espanjankielisiä elokuvia ei tuntunut sopivan aikatauluihin. Ollako vai eikö olla oli kuitenkin 1001-elokuva ja näiden festivaalien ensimmäinen sellainen, joten laitoin tämän etusijalle. Tämä kuului festivaaleilla Mestariluokkaan, jossa joku vieraista saa itse valita näytettävän elokuvan ja Joe Dante sitten valitsi tämän. Elokuvan nimi viittaa totta kai Hamletiin, joten ajattelin jo, että elokuva on jonkinasteinen muunnelma siitä, mutta sainkin jotain ihan muuta. Ollako vai eikö olla yllättikin minut lähes täysin.

Elokuva starttaa kohtauksella tästä natsinäytelmästä ja katsoja ehtii oikeasti kuvitella kyseessä olevan oikeiden natsien. Jo tämän lyhyen kohtauksen aikana tuli naurettua useasti ja vielä enemmän nauratti, kun selvisi kyseessä olevankin vain esitystä. Tämän jälkeen lähteekin itse päätarina käyntiin, josta siitäkään ei hulvattomia hetkiä puuttunut, mutta ei myös hyviä juonenkäänteitä. Tarina olikin rakennettu varsin toimivaksi ja niinpä hyvän huumorin lisäksi se tarjosi myös mielenkiintoisen tarinan ja sitä ihan oikeasti vähän ajattelikin, että minkälaisten vaiheiden kautta loppuun oikein päästäänkään ja näitä vaiheita sitten olikin monia, eikä niitä voinutkaan oikein ennakoida etukäteen.

Elokuvahan oli tyyliltään screwballkomedia, mutta sellaiseksikin huumori oli välillä hyvinkin mustaa, mistä minä ainakin pidin. Natseja pidettiin toisen maailmansodan aikana (syystä) niin suurena uhkana, että edes natsien pilkkaamista ei katsottu hyvällä, joten siksikin tämän elokuvan sisältämä natsisatiiri tuntui rohkealta ja natsi-ideologialle naurettiinkin surutta. 
Kun vakoojavyyhti oli kuumimmillaan, niin silloin myös osattiin vähän vakavoituakin, mutta ei liiaksi, jotta humoristisuus olisi kadonnut mihinkään ja niinpä yleissävy oli läpi elokuvan humoristinen. Minuun huumori kuitenkin iski ja jos näinkin rohkea natsien käsittely oli tuolloin tuore ajatus, niin edelleen elokuva tuntui jollakin tavalla raikkaalta.

Näyttelijät olivat hyviä roolissaan ja omaksi suosikikseni nousi etenkin Joseph Turaa näytellyt Jack Benny, mutta tämä ei taida olla mitenkään ihmeellinen juttu, sillä Benny mielessään Lubitsch alkuperäisen tarinan Josephin roolin oli kirjoittanutkin. Bennyn reaktiot erilaisiin elokuvan käänteisiin olivat todella hauskoja ja varsinkin nämä Sobinskin salista poistumiset saivat Bennyn naamalla ikimuistoisia ilmeitä. Myös Maria Turaa näytellyt Carole Lombard onnistui hyvin roolissaan. Robert Stack (Hei, me lennetään!) teki aika rutinoidun suorituksen ollen kuitenkin paikoitellen vähän jäykähkö (ajan mukaisesti). Professori Siletskyä näytellyt Stanley Ridges ja natsiupseeri Ehrhardtia näytellyt Sig Ruman tekivät hekin ihan hulvatonta työtä.


Sarjassamme "pakkohankintoja" ja mitä jottei sen Mel Brooksin versionkin voisi jossain vaiheessa hommata.

Pisteitä: 4/5

Seuraavana arvosteluvuorossa: Auringonnousu