Alkuperäinen nimi: Shichinin no samurai
Ohjaus: Akira Kurosawa
Käsikirjoitus: Akira Kurosawa, Shinobu Hashimoto, Hideo Oguni
Pääosissa: Takashi Shimura, Toshirô Mifune, Seiji Miyaguchi
Valmistusmaa: Japani
Ilmestymisvuosi: 1954
Kesto: 207 min

- Miksi murehtia hiuksista, jos koko päätä ollaan leikkaamassa irti?

Rosvojoukko katselee kukkulan laelta pientä kylää ja miettivät sen ryöstämistä, mutta hautaavat ajatuksen toistaiseksi ja päättävät palata, kun ohra on niitetty. Lähellä piilossa ollut kyläläinen kuulee kaiken ja kun rosvot ovat menneet, hän ryntää kertomaan asiaa kyläläisille, jotka hakevat neuvoja suojautumiseen kylän vanhimmalta, Gisakulta (Kokuten Kodo) ja tämä käskee kyläläisiä lähtemään etsimään samurai-taistelijoita kaupunkiin suojelemaan heitä ja kylää. Neljän miehen ryhmä lähteekin matkaan, mutta samuraiden palkkaaminen osoittautuu vaativaksi, sillä heillä ei ole juuri mitään annettavaa heille...

Kiitos Finnkinon Klassikkosarjan, tästä elokuvasta tuli ensimmäinen 1001-projektin elokuva, jonka olen päässyt katsomaan oikein valkokankaalta dvd-julkaisun sijaan. Tuossa sarjassa olisi muitakin 1001 elokuvaa -kirjassa olevia elokuvia, mutta koska siellä on sopiva määrä myös niitä elokuvia, joita kyseisessä opuksessa ei ole, päätin käydä katsomassa tänä syksynä lähinnä vain niitä, kun ihan jokaista elokuvaa en muutenkaan olisi jaksanut käydä katsomassa. Tämä elokuva oli kuitenkin käytävä katsomassa, sillä se oli koko klassikkosarjan ainoa elokuva, jonka olen halunnut nähdä jo vuosien ajan, mutta jotenkin on vain aina jäänyt näkemättä (varsinkin kun nykyään dvd-paljouden takia en televisiostakaan pääsääntöisesti elokuvia katso). En oikeastaan tiennyt tästä elokuvasta paljoakaan etukäteen, vaan ainoastaan tekijän ja elokuvan maineen, joten aika avoimin mielin lähdin elokuvaa katsomaan ja täytyykin sanoa, että vaikka minun makuuni Seitsemän samuraita ei ollutkaan ihan täydellinen, niin erittäin hyvästä elokuvasta kuitenkin oli kyse.

Elokuva jakautuu kahteen osaan, joiden välissä noin 5-7 minuuttia kestävä väliaika (salissa valot olivat puolihimmeillä väliajan ajan). Ensimmäisessä puoliskossa käsiteltiin pääasiassa samuraiden haalimista aina suunnitelman päättämisestä siihen kaupunkiretkeen asti, jossa he vähitellen saivat tarvittavan määrän samuraita kokoon ja vielä ennen väliaikaa samurait saapuivat kylään, jossa he tekivät jonkinasteiset suunnitelmat rosvojen hyökkäystä vastaan. Toisella puoliskolla sitten keskityttiin ensin odottelemaan niitä rosvoja ja sitten lopulta puolustamaan kylää heiltä kyläläisten avulla. Noin niin kuin laadullisesti kumpikaan puolisko ei hirveästi hävinnyt toiselle, vaan molemmat puoliskot olivat yhtä lailla kiinnostavia. Ensimmäiseen puoliskoon kyllä mahtui pari pientä suvantovaihetta, mutta kokonaisuutta tarkastellen ne eivät hirveästi haitanneet. Mitä tulee sitten tähän rosvojen jatkuvien hyökkäyksien torjumiseen, niin vaikka en olekaan mikään sotaelokuvien ja varsinkaan sotakohtausten ystävä, niin nyt tämä taistelu poikkesi oikeastaan kaikesta koskaan näkemästäni ja vielä positiivisella tavalla. Niinpä taistelut olivat varsin viihdyttäviä, vaikka lopputaistelussa tulikin jo vähän sellainen fiilis, että onhan nämä taistelut jo vähän niin kuin nähty, joskaan ei se jatkuva sotiminen ehtinyt alkaa varsinaisesti ärsyttääkään.

Jos unohdetaan elokuvan puoliskot ja tarkastelisi elokuvaa kokonaisuutena. Tämä johtuu luultavasti kulttuurisyistä, mutta kyllä minä ihmettelin, miksi kylään pääsy rosvoille oli niin elintärkeää, että vaikka kyläläiset samuraiden johdolla aina torjuivat rosvojen iskut, niin silti heidän oli viimeiseen mieheen yritettävä sisälle. Se meni vähän ohi kyllä, miten Kambei (Takashi Shimura) tiesi tarkalleen rosvojen lukumäärän, eikä vain suunnilleen. Minusta oli hienoa, ettei samuraita ollut kuvattu vain ylväinä sankareina, vaan heilläkin oli nurja puolensa, mikä näkyi välillä heidän käyttäytymisessään kyläläisiä kohtaan. Myös taistelukoulutus oli varsin mukavaa katseltavaa. Tämä nähty versio oli ilmeisesti Kurosawan oma versio ja kaikkein pisin niistä eli 207 minuuttia (tehden siitä pisimmän elokuvan, jonka olen elokuvateatterissa nähnyt), mutta aika ei käynyt missään vaiheessa pitkäksi ja oikeastaan se kului kuin siivillä, vaikka tosiaan niitä muutamia lyhyitä suvantohetkiä olikin (esim. siellä kaupungissa). Pitkälti tämä johtui yhdestä hahmosta eli tästä klovni-samurai Kikuchiyosta (Toshirô Mifune), sillä hänen pelleilevä tyylinsä teki oikeastaan elokuvasta viihdyttävän kuin jos häntä ei olisi ollut lainkaan. Tai siis, hän toi varsin tervetullutta huumoria muuten aika vakavahenkiseen elokuvaan. Kaiken kaikkiaan elokuva oli varsin taidokkaasti tehty, joten en voi muuta sanoa kuin, että jos vähänkään japanilaiset samuraikulttuuria käsittelevät elokuvat kiinnostavat, niin Seitsemän samuraita on pienistä vioistaan huolimatta ehdottomasti näkemisen arvoinen.

Elokuva ei ole vain vanha, vaan vieläpä mustavalkoinen, joten kaikkien hahmojen, varsinkaan kyläläisten, erottaminen toisistaan oli lähes mahdotonta, mutta samurait kyllä aika hyvin tunnisti elokuvan eri vaiheissa toisistaan. Toshirô Mifunen oli Kikuchiyona oli, kuten sanottua, hahmona varsin loistava, mutta jos mennään itse näyttelijöihin, niin samuraiden osalta mielestäni parhaimmat näyttelijäsuoritukset olivat jokseenkin vähäeleisesti näytelleet Seiji Miyaqushi (Kyûzô) sekä Kambeita näytelly Takashi Shimura, joka paikoitellen näytti ihan Morgan Freemanilta. Noin kokonaisuudessaan minulla ei ollut valittamista kenenkään suorituksesta.

Jälleen kerran mietin kahden eri pistemäärän välillä, mutta tällä kertaa kallistuin tähän vaihtoehtoon, vaikka rehellisyyden nimissä puoli pistettä korkeampi arvosanakaan ei ollut kaukana.

Pisteitä: 4/5

PS. Nyt kun olen siis alkanut katsoa näitä 1001-elokuvia myös muussa muodossa kuin vain dvd:llä, niin tein periaatepäätöksen, että kyseiset elokuvat hommataan omaan kokoelmaan sitten seuraavalla kerralla, kun 1001-elokuvia ostan isomman määrän kerrallaan (eli tämän elokuvan kohdalla ensi syksynä, kun tämän vuoden hankinnat on jo suoritettu, vaikkakaan ei vielä luetteloitu, koska kaikki tilaukset eivät ole vielä saapuneet).