Alkuperäinen nimi: The Faculty

Ohjaus: Robert Rodriguez
Käsikirjoitus: Kevin Williamson
Pääosissa: Elijah Wood, Laura Harris, Clea DuVall
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1998

Kesto: 102 min

- What happens at the end of all those stories, Stokely? How does Invasion of the Body Snatchers turn out?

- They get us. They win. We lose.

Lukio. Tuo paikka, jossa hyvin erilainen joukko ihmisiä kokoontuu yhteen hankkiakseen eväitä elämää ja jatko-opiskeluja varten. Joukkoon mahtuu niin pinnallisia teinityttöjä, urheilusankareita, hikipinkoja, todellisia kummajaisia sekä uusia oppilaita. Näiden erityyppisten ihmisten täytyy lopulta kokoontua yhteen, kun heistä alkaa tuntua siltä kuin heidän kaikki opettajansa olisivat kuin toiselta planeetalta...

En ollut 100% varma siitä, että olin nähnyt tämän etukäteen, kun näitä teinikauhuja tuli silloin 90-luvun lopussa nähtyä niin runsaasti, mutta heti kun näin Robert Patrickin jalkapallovalmentajana tiesin nähneeni tämän; sellainen etiäinen minulla olikin, että joku jo tuolloin hyvin tuntemani henkilö elokuvassa oli. Kuitenkin elokuvan tapahtumat itsessään olivat pyyhkiytyneet tyystin mielestäni, joten siinä mielessä pääsin katsomaan tätä vähän niin kuin tuorein silmin, minkä vuoksi tätä olikin ihan mielenkiintoista seurattavaa. Jos taas olisin muistanut tapahtumat paremmin, niin en usko, että Kauhun oppitunnit olisi saanut näinkään hyviä pisteitä.

Elokuva oli siis ihan toimiva paketti, vaikka idea olikin lainattu suoraan Invasion of the Body Snathcrsista aka. Ruumiinryöstäjistä. Toisin sanoen tässäkin elokuvassa ihmiset yksi toisensa perään alkavat joutua elokuvan omien ruumiinryöstäjien uhriksi ja muuttuvat aivan toisenlaisiksi. Elokuva oli kuitenkin siinä mielessä kiva, että siinä ei pitkään aikaan voinut tietää, kuka oikeasti on kuka ja niinpä elokuvassa oli sen verran pientä jännitystä ilmassa, että elokuvan kykeni aika vaivatta katsomaan läpi. Tarina ei siis kunnolla imaissut mukaansa, mutta oli onnistunut pitämään ainakin jonkinlaisen mielenkiinnon yllä koko elokuvan ajan. Mikään kunnolla pelottava tapahus elokuva ei kuitenkaan ollut. Mitään en tosiaan muistanut ennen elokuvan alkua, mutta kun se kohtaus Zeken (Josh Hartnett) autotallissa alkoi, muistin aika tarkalleen nimenomaan sen kohtauksen tapahtumat. Niinpä myös elokuvan lopun tapahtumat olivat unohtuneet ja siten minulla olikin vahvat epäilykset sen suhteen, kuka oikeasti onkaan se kuningatar, mutta ihan ilokseni huomasin sitten olleenikin väärässä asian suhteen. Kokonaisuutena ihan kivaa poppariviihdettä, mutta ikävä kyllä samalla kertakäyttöviihdettä, eikä tätä kovin pian uudestaan viitsi katsoa.

Elokuvaan oli saatu iso joukko tuttuja kasvoja, joista näkyvimmissä rooleissa olivat Elijah Wood ja Robert Patrick. Wood oli ihan kelpo omana yksi-ilmeisenä itsenään ja Patrick muistutti enemmän T-1000:ta Terminator 2:ssa kuin John Doggettia Salaisissa kansioissa. Muissa rooleissa nähdäänkin sitten muun muassa Clea DuVall (Heroes), Josh Hartnett, Piper Laurie (Twin Peaks) sekä Salma Hayek ja suoraan sanoen varsinkin viimeksi mainitun mukanaoloa vähän ihmettelin, sillä elokuva ei (kai) ollut mikään suuren budjetin elokuva, mutta sitten taas olin kuvitellut Salma Hayekin olleen jo tuolloin sen verran kova nimi, ettei häntä olisi kiinnostanut tällainen elokuva; ehkä asia sitten selittyy sillä, että ilmeisesti elokuvan Rodriguez oli se henkilö, joka nosti Hayekin aikoinaan pinnalle Desperadossa.

Pisteitä: 3/5

Kauhun oppitunnit, Urban Legends - Kauhutarinoita 2, Urban legends - kauhutarinoita 3, Ghosts of Goldfield