Tällä kertaa Movie Monday paneutuu animaatioiden maailmaan. Kyseinen maailma ei ole minulle mitenkään erityisen tuttu, mikä näkyy myös tämän blogin arvosteluissa, sillä täältä löytyy arvostelut ainoastaan viidestä animaatioelokuvasta, joista kaksi on 1001-elokuvia ja edustavat sitä perinteistä Disney-piirrosjälkeä, yksi on Shrek ja kaksi muuta edustaakin sitten tätä aikalailla nykyaikaisinta animaatiojälkeä; animaatiosarjojen arvosteluja sentään löytyy useampiakin. Ei minulla mitään animaatioita vastaan ole, mutta ei vain ole tullut liiemmin katseltua, kun nykyään on niin paljon muutakin katseltavaa. Mikään perustavaalaatua oleva vastustus ei siis ole estämässä minua ostamasta piirrettyjä/animaatioita, mutta kun menen leffakaupoille, harva animaatio on jossain muualla kuin lastenelokuvien joukossa ja ainakin lähi-Anttilassa se hyllyrivi tulee kierrettyä normaalisti vähintään yhden "korttelin" takaa. Jos niistä lukuisista kiinnostavista piirretyistä eksyisi muiden ale-elokuvien joukkoon, varmasti niitäkin tulisi otettua mukaan enemmän. Jos elokuvassa on jotain kiinnostavaa, niin aivan sama, onko se toteutettu live actionina tai animaationa, vaikka toisaalta nykyvalossa ei haittaisi, jos niissä olisi jotain aikuisiakin kiinnostavaa materiaalia. Vaan millainen onkaan se menneisyyspuoli?

1327054848_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

En muista Topin ja Tessun tarinaa lainkaan, mutta sillä on erityinen paikka minun sydämessäni. En ole nyt lainkaan varma siitä, mikä on ensimmäinen leffateatterissa näkemäni elokuva, mutta Topi ja Tessu on ensimmäinen, jonka muistan käyneeni katsomassa. Kaiken lisäksi Topi ja Tessu on ainoa elokuva, jonka muistan nähneeni Rauman toisessa elokuvateatterissa, joka "pian" sen jälkeen menikin sitten konkurssiin, joten siksikin se on jäänyt mieleen, kuten myös se, että kävin katsomassa elokuvan siskoni kanssa. Tämän jälkeen animaatiot ainakin leffateatterien osalta jäi lyhyeen, sillä minusta tuli syystä tai toisesta jo hyvin nuorena dubbausvastainen henkilö ja koska kaikki uudet Disney-piirretyt tulivat Raumalle vain dubattuina, en koskaan oikein innostunut niistä, vaikka olisin halunnut nähdä teatterissa ainakin sellaiset elokuvat kuin Pocahontas, Notre Damen kellonsoittaja ja Herkules. Kaikki nämä elokuvat ovat edelleen näkemättä. Nyt taas ajankohtaisen  Leijonakuninkaankin taisin pakotettuna katsoa koulun tunnilla.

Totta kai joskus teinivuosina tuli sitten sekin vaihe eteen, että kaikki animaatio(elokuva)t tuntuivat jollain tapaa lapsellisilta, mutta en tiedä, onko kiittäminen Simpsoneita ja South Parkia, mutta jossain vaiheessa siitäkin vaivasta pääsin eroon. Ei minua edelleenkään kiinnosta kaikki menestysanimaatiot, mutta selvästi enemmän kuin silloin joskus. Ennen kuin lopetin elokuvien katsomisen tv:stä, sieltä tuli silloinkin vain dubatut versiot niistä piirretyistä, joten ne jäi väliin ja nykyään tosiaan tulee hankittua niin paljon elokuvia, että sinne joukkoon vain harvoin mahtuu animaatioita. Leffateatterin puolella sentään tulee niitä katseltua edes silloin tällöin ja nythän siis viimeisin näkemäni animaatio onkin Tintin seikkailut ja seuraavana vuorossa onkin luultavasti Saapasjalkakissa. Tykkään DreamWorksin animaatiojäljestä ja uusi Tinttikin oli visuaalisesti huikea, mutta kyllä haluaisin nähdä enemmänkin uusia klassisella Disney-piirrostyylillä tehtyjä elokuvia. Harmi, että se Prinsessa ja sammakko jäi silloin näkemättä.