Alkuperäinen nimi: The Cable Guy
Ohjaus: Ben Stiller
Käsikirjoitus: Lou Holtz Jr.
Pääosissa: Jim Carrey, Matthew Broderick, Leslie Mann
Valmistusmaa: Yhdysvallat

Ilmestymisvuosi: 1996

Steven Kovacs (Matthew Broderick) eroaa tyttöystävästään Robinista (Leslie Mann) ja muuttaa omaan asuntoon asumaan. Hän kutsuu tv:n kasvattaman kaapelimiehen Chipin pistämään kaapelikanavat kuntoon ja pieneen lisähintaan pyytää asentamaan myös maksukanavat laittomaksi.  Pian Steven saa huomata, ettei Chipistä pääse kovin helposti eroon, vaikka kuinka yrittäisi...

Niin se vain on, että joko aika kultaa muistot tai sitten minä vain olen tullut liian vanhaksi. Minä nimittäin olin pitänyt Sähköputkimiestä yhtenä Jim Carreyn parhaista, ellei peräti parhaana naamanvääntelykomedioista (kyllä, Carrey on tehnyt muitakin elokuvia), mutta eipä tämä sitten loppujen lopuksi niin erikoinen ollut. Ei tämä huonokaan ollut, mutta... niin.

Elokuvan lähtöajatus oli sinänsä hauska, mutta Jim Carreyn mukanaolo tarkoitti sitä, että idea on lyöty reilusti yli. Hitto, tässähän oli mukana jopa kauhuelementtejä, mutta tekijät ovat halunneet ilmeisesti keskittyä ylilyötyyn komediaan. Tarinaa kyllä jaksoi joten kuten seurata, mutta kyllä tästä se terävin terä ehdottomasti puuttui. Elokuvassa tunnuttiin keskittyvän ihan liikaa Carreyn naamanvääntelyyn ja muuhun hupsutteluun. Kyllä tarinallekin oli annettu tilaa ihan kivasti, mutta kyllä se jäi ehkä hivenen vaisuksi. Tästä on kiittäminen juuri elokuvan genren, sillä vähän viilaamalla elokuvasta olisi saanut ihan mukiinmenevän psykologisen trillerin tai mikä ettei sen kauhuelokuvankin. En minä realistisuuden riemuvoittoa tietenkään odottanut, mutta edes näissä ihmissuhteissa olisi voitu tehdä vähän realistisemman. Oikeasti ei oikein uponnut se vierailu Stevenin vanhempien kotona.

Jim Carrey oli sinänsä oiva valinta Chipiksi. Hänen hieman ylinäyttelemisen tyylinsä sopi tähän elokuvaan ja juuri tämän asian vuoksi Chip tuntui välillä todella karmivalta. Matthew Broderick jäi sitten jo selvästi Carreyn varjoon. Leslie Mannin näyttelemä Robin olikin sitten jo täysin epäuskottava. Elokuva oli kuitenkin täysin Carreyn varassa, mikä teki joistakin elokuvan osista keskimääräistä paremman, mutta sitten taas kokonaisuutena keskiverromman.

Pisteitä: 2,5/5