Alkuperäinen nimi: The Mist
Ohjaus: Frank Darabont
Käsikirjoitus: Frank Darabont
Pääosissa: Thomas Jane, Marcia Gay Harden, Laurie Holden
Valmistusmaa: Yhdysvallat

Ilmestymisvuosi: 2007

- We gotta discuss how we're going to stop that thing from getting in here.
- What do you mean getting in? We shut the loading door.
- Yeah, but the entire front of the store is plate glass.

Kuvataiteilija David Drayton (Thomas Jane) maalaa elokuvajulistetta, kun ukkosmyrsky yllättää ja hän pakenee perheineen kellariin.  Aamulla sitten tarkastaessaan tuhoja hän havaitsee järven toisella puolella tiheän usvan, mutta unohtaa tämän pian. David lähtee poikansa Billyn (Nathan Gamble) ja naapurinsa Brent Nortonin (Andre Braugher) kanssa kauppaan. Heidän siellä ollessa usva sulkee heidät sisäänsä ja kaupassa olijoiden on yritettävä tulla toimeen keskenään, sillä ulkona odottaa jotain paljon vaarallisempaa kuin pelkkä usva...

Minä kuulin muistaakseni tästä elokuvasta ensimmäisen kerran heinäkuussa 2007 ja kun kuulin Frank Darabontin ohjaavan elokuvan, niin innostuin heti, sillä jos puhutaan King-filmatisoinneista, niin Darabontin Vihreä maili ja Avain pakoon ovat ehdottomasti parhaasta päästä. Kuitenkin monien erinäisten vaikeuksien vuoksi sain elokuvan katsottua vasta nyt, ja täytyy kyllä myöntää, ettei The Mist - Usva ihan samalle tasolle päässyt Darabontin muiden King-filmatisointien kanssa.

Ennen kuin päästään itse tarinan kimppuun, niin minun on ihan pakko puhua muutama sananen elokuvan ensimmäisestä ruudusta. Seinällä on muun muassa The Thingin juliste, mutta seinällä olevat taulut eivät olleet se, mikä kiinnitti tällaisen King-fanin huomion. Sen sijaan huomioni kiinnitti nimenomaan se työn alla ollut juliste, joka viittasi hyvin suoraan Stephen Kingin Musta torni -sarjaan, jota minä rakastan yli kaiken. Niinpä menin melkein kananlihalle, kun näin sen upean maalauksen Roland Deschainista, ruususta ja Mustasta tornista, eikä elokuva enää juuri paremmin olisi voinut alkaa. Harmi, että todellisia Musta torni -elokuvajulisteita saadaan odottaa ainakin ensi vuoteen asti, luultavasti vielä kauemminkin.

Mitä tulee sitten itse tarinaan, niin tämä ei ehkä ollutkaan niin jännittävä kuin olin odottanut. Pelottavuuden kannalta selkeästi paras kohta oli se, kun sireeni alkoi soimaan ja kaupan asiakkaat tuijottelivat ulos. Usva itsessään ja siellä majailevat otukset sen sijaan jättivät melko kylmäksi. Mitä tulee sitten kaupan sisäisiin tapahtumiin, niin eipä tämä ollut kovin erikoinen tapaus, vaikka ei kyllä huonokaan. Ilmeisesti epäilijöistä, jotka eivät usko vaaraan ennen kuin itse näkevät,  ei päästä kauhuelokuvamaailmasta koskaan eroon. No, tässä elokuvassa vaaran näkemisen jälkeen onkin ihanan myöhäistä enää muuttaa mieltään. Ihmisten jakautuminen lopulta kahteen leiriin oli ihan hyvä idea, mutta se oli kuitenkin toteutettu ehkä turhankin mutkat suoriksi vetämällä. Loppuratkaisu oli kaikessa tylyydessään hieno lopetus, mutta itse olisin mielellään jättänyt lopun hieman enemmän avoimeksi.

Näyttelijät olivat pääosin hienoja ja erityisesti pitää antaa kiitokset Marcia Gay Hardenille, joka  suorastaan pelottavan uskottavasti näytteli sekaisin mennyttä rouva Carmodya. Myös Thomas Jane oli hyvä Davidinä, mutta kyllä hänen eleistään vähän paistoi "Olen elokuvan päähenkilö ja annan sen totisesti näkyä" -asenne. William Sadlerilla oli kiva sivuosa ainakin apteekkireissuun asti.

Pisteitä: 3,5/5