Alkuperäinen nimi: The Crow: Wicked Prayer
Ohjaus: Lance Mungia
Käsikirjoitus: Lance Mungia, Jeff Most, Sean Hood
Pääosissa: Edward Furlong, Tara Reid, David Boreanaz
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2005
Kesto: 95 min
 
- How are you at wedding speeches?
- I'm better at eulogies.


 
Reservaattialueella kaivostyöläiset kapinoivat, sillä kaivoksen paikalle aiotaan rakentaa kasino. Samaan aikaan tien reunassa rangaistustyötä tekevä vanki Luc Crash (David Boreanaz) pakenee joukkoineen. Luc Crash on kovan sortin saatananpalvoja ja hän haluaa tuoda helvetin maan päälle... kirjaimellisesti. Toisaalla Lucin vanha tuttu ja ex-vanki valkoinen Jimmy Cuervo (Edward Furlong) on ehdonalaisuutensa vuoksi jumissa reservaatissa ja rakastunut intiaanineitoon Lily Ignites the Dawniin (Emmanuelle Chriqui), vaikka Lilyn sukulaiset ovatkin heidän rakkauttaan vastaan. Cuervo on kuitenkin menossa kosimaan Lilyä, mutta Lucin jengi on vastassa, sillä he haluavat Lilyn silmät saatanallisiin rituaaleihinsa. Cuervo ja Lily tapetaan raa'asti ja heitetään kaatopaikalle pakastimessa. Sinne lentää myöskin varis, joka vapauttaa Cuervon kuolemastaan ja niinpä Cuervo pääsee kostamaan murhaajilleen...

Tämä The Crow -elokuvien parissa vietetty leffaviikko pääsee viimeinkin päätökseen. Oikeastaan koko sarja käy minusta hyvänä esimerkkinä siitä, miksi nykyään pyrin näkemään myös tiettyjen elokuvien jatko-osat. Nimittäin vaikka näitä jatko-osia on ilmeisesti parjattu kovinkin sanoin ja esimerkiksi IMDB-pisteet ovat hyvin alhaiset, mikä ei sinänsä motivoisi niiden katsomista, niin varsinkin kahdesta aiemmasta jatko-osasta pidin edes sen verran, että niiden katselu oli edes jossain määrin kannattavaa. Sarjan edellinenkin osa oli juuri ja juuri katsottavaa kamaa, joten sen myötä lähdin pienen toivonpilkkeen kera katsomaan tätä sarjan viimeistä osaa, mutta se pilke sammui sitten jossain vaiheessa, sillä The Crow: Wicked Prayer ei ollut järin onnistunut tekele ja vähän piti jopa miettiä vielä astetta heikompaakin pistemäärää.

Syy, miksi annoin elokuvalle edes kaksi pistettä, johtuu sen alusta, sillä vaikka en hirveästi tykännytkään tapahtumien lokaatiosta, oli siinä sellainen oma viehätyksensä, mikä saattoi tosin johtua siitä, että se poikkesi niin rajusti aiempien osien vastaavasta. Lisäksi vielä alussa elokuva vaikutti jotenkin monipuolisemmalta kuin mitä se loppupeleissä oli, kun oli Lucin jutut, Cuervon jutut sekä päälle vielä tämä kaivoshässäkkä, mutta ei siitä sitten saatukaan oikein mitään irti. Koko kaivosjutun mukanaolokin oli perusteltavissa vain sillä, että sillä tavalla Luc sai motivoitua joukkojaan ja samalla tekosyyn toimilleen. Kun sitten Cuervo kuolee ja palaa henkiin, niin arvattavissa oli, mitä oli tulossa eli Luc lähtisi kostamaan murhaajilleen eli siinä vaiheessa alkoi elokuvaa kohtaan tuntemani vähäinenkin kiinnostus laskea. Siitäkin huolimatta, että asiat eivät menekään ihan samalla kaavalla kuin ennen, vaan vaikka pari konnaa saakin surmansa jo hyvissä ajoin, niin kuitenkin aika monta konnaa jätetään ihan elokuvan loppujaksolle, jota saatiinkin sitten odotella pitkä tovi. Tässä välissä ja oikeastaan jo ennen loppujaksoa yritetään kaivaa ylimääräistä jännitettä siitä, että Lilyn sukulaiset ja heidän lähipiirinsä vihaavat Cuervoa ja he ovat kaiken lisäksi poliiseja, mutta turhaan, sillä eipä se yritys oikein onnistunut, vaan sitä vaan toivoi, että päästäisiin näissä kostotoimissa eteenpäin. Lisäksi Cuervo kävi yrittämässä sovittaa entisiä tekojaan, mikä olisi hyvin voitu jättää pois. Se varis-korttikin käytettiin mielestäni vähän turhan aikaisin, vaikka sitä käytettiinkin aika pitkälle loppuun asti. Lopun vaiheet olivatkin sitten sellaista kuraa, että epäilin hetken elokuvan olevan IMDB:ssä Bottom 150 -listalla (ei ollut). Tämä vesitetty ja huonosti leikattu lopputaistelu ja siihen muut liittyvät elementit toimivat hyvin sarjassa "onneksi tämä on pian ohi" ja loppuratkaisu oli monin paikoin naurettava, mutta samalla tylsä.

Nyt kun olen nähnyt nämä kaikki The Crow -elokuvat, niin voin sanoa tämän: Terminaattori 2: tuomion päivästä tuttu Edward Furlong oli eittämättä kaikista The Crow -hahmoista se ehdottomasti luokattomin, eikä Furlong onnistunut vakuuttamaan minua missään vaiheessa. Ennen ylösnousemustaan hän oli kuitenkin vielä juuri ja juuri mukiinmenevä, mutta tosiaan The Crow'na hän tuntui tekevän kaikkensa vesittääkseen hahmonsa kiinnostavuuden ja siinä hän lähestulkoon onnistuikin. David Boreanaz (Bones) ei myöskään onnistunut tekemään vaikutusta, vaan oli vain epäonnistunut karikatyyri ns. suuresta pahiksesta. Danny Trejo nyt oli oma itsensä, mutta kyllä minua sentään vähän huvitti Trejon paidatta tarjoama varistanssi. Mukana menossa: Tara Reid (American Pie) sekä Dennis Hopper pikkuroolissa.

Pisteitä: 2/5

Crow, Crow - enkelten kaupunki, The Crow: Pelastus, The Crow: Wicked Prayer

Seuraavana arvosteluvuorossa: Wayne's World