Alkuperäinen nimi: Once
Ohjaus: John Carney
Käsikirjoitus: John Carney
Pääosissa: Glen Hansard, Markéta Irglová
Valmistusmaa: Irlanti

Ilmestymisvuosi: 2006
Kesto: 83 min

- How come you don't play during daytime? I see you here everyday.
- During the daytime people would want to hear songs that they know, just songs that they recognize. I play these song at night or I wouldn't make any money. People wouldn't listen.

Mies (Glen Hansard) soittaa kadulla kitaraa ja nainen (Markéta Irglová) tulee kuuntelemaan häntä. Pian naiselle käy ilmi, että mies osaa korjata imureita, joten hän tuo seuraavana päivänä imurin miehelle. Tästä alkaa lämminhenkinen ystävyys, joka vie aina levytysstudiolle asti, mutta miten kaikki päättyykään?

En tiedä miksi, mutta etukäteen minulle tuli tästä elokuvasta mieleen Rakkautta ennen aamua. Odotin oikeasti, että kyseessä olisi ollut yhtä lumoava elokuva kahden ihmisen tutustumisesta ja rakastumisesta, mutta vaikka sinällään samoja teemoja tapailikin, niin Once kyllä jäi niin tunnelmaltaan kuin yleiseltä kiinnostavuudeltaa kauas edellä mainitusta elokuvasta, vaikka eipä tämäkään huono tapaus ollut.

Elokuvassa soi läpi elokuvan esittäjien itsensä esittämä musiikki, mutta en hyvälläkään tahdolla kykene kutsumaan tätä musikaaliksi, sillä siinä missä (yleensä) musiikin ympärille on kyhätty jonkinmoista tarinantynkää, niin tässä elokuvassa musiikki oli tietyllä tapaa selkeä osa tarinaa. Ei, en osaa selittää tätä kunnolla, mistä pahoitteluni. Kappaleet elokuvassa oli ihan hyviä ja saivat itse asiassa myös itselle muistoja mieleen, mutta ehdottomasti musiikin osalta paras hetki koettiin siellä bussin takapenkillä. Noin yleisesti tarina oli ihan pikkukiva, vaikkakin loppuratkaisun arvasinkin jo elokuvan alkuhetkillä, mutta siihen se sitten tahtoikin jäädä. Tapahtumat tuntuivat välillä vähän turhankin tavallisilta, vaikka esimerkiksi se imurin vetäminen pitkin katuja oli varsin hupaisa episodi.

Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun sanon näin, mutta minä kaipailin pitkin elokuvaa karismaattisempia näyttelijöitä (aiemmin sillä karismaattisuudella ei ole ollut niin väliä, kunhan näytellä olisi osannut). Varsinkin Glen Hansard näytti ja tuntui varsin tylsältä ja Irglován tilalla olisin mieluummin nähnyt sen miehen entisen tyttöystävän. Ei sillä, etteivätkö olisi näytelleeti ihan hyvin, mutta kun ei vaan karismaa ollut nimeksikään, niin ei se paljon auttanut. No, nämä molemmat taitavat olla enemmän tai vähemmän ammattimuusikoita eikä suinkaan näyttelijöitä, joten se on saattanut vaikuttaaa asiaan.

Pisteitä: 3/5