Käsikirjoitus: Mary Harron, Guinevere Turner
Pääosissa: Christian Bale, Justin Theroux, Josh Lucas
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2000
Kesto: 97 min
- Then maybe we shouldn't go out to dinner. I wouldn't want you to lose your willpower. - That's okay. I'm not very good at controlling it anyway.
Patrick Bateman (Christian Bale) on menestyvä liikemies menestyvässä, isänsä omistamassa yrityksessä Wall Streetillä. Hän on komea, älykäs ja tietää paljon niin liike-elämästä kuin musiikistakin ja hänellä on nuori kaunis naisystävä Emily (Reese Witherspoon). Hän ei ole kuitenkaan kaikkein paras, mikä todella jäytää hänen sieluaan, jos hänellä sellainen on. Päivät hän raataa työssään, mistä hän saa kiitostakin, mutta aina löytyy joku, jolla menee vielä paremmin. Öisin hän hoitaa mielenterveyttään tappamalla kylmäverisesti niin kollegojaan kuin satunnaisia kadulla tappamiaan ihmisiä, mutta auttaako julmat murhat Batemania parantamaan itseään ja miten Batemanin lopulta käy...
Nyt on jouluherkut herkuteltu ja aika käydä taas sorvin ääreen. Nyt ihan ensimmäisenä täytyy tunnustaa eräs todella nolo asia koskien tätä elokuvaa. Minä nimittäin vieroksuin Amerikan Psykoa sen ilmestymisen aikaan lähes puhtaasti nimensä vuoksi, joka toi mieleeni vain ja ainoastaan Alfred Hitchcockin Psykon ja kun päähenkilön nimi oli vielä Bate-alkuinen, niin liian selvän yhteyden vuoksi jätin tämän tv-esityksen ensikerroilla mieluusti väliin, enkä sitten syystä tai toisesta myöhemminkään tullut tätä katsoneeksi, vaikka mahdollisuuksia siihen olisikin ollut. Tämä oli siis nyt ensimmäinen katselukerta, mutta toisin kuin silloin ilmestyessään, nyt minulla ei ollut oikein minkäänlaisia ennakkofiiliksiä elokuvan suhteen, enkä paljon siitä tiennytkään, mutta ihan hyväksi tämä osoittautui, vaikka välillä meinasikin usko loppua kesken.
Tiesin kyllä, että elokuvassa nähdään tappoja, joten siinä vaiheessa kun rekisteröin sen faktan, että Bateman on elokuvan päähenkilö, oli kiinnostavaa seurata, miten Batemanista tulee tappaja, vaikka sekin kävi mielessä, että hän oli jo sellainen, mikä sitten osoittautuikin todeksi. Elokuva seuraa Batemania pääosin päiväsaikaan ja nopeasti tuli selville, että kun tarina kääntyy ilta- tai yöaikaan, alkaa tapahtua ja silloin nähdään sitten niitä tappoja tai sellaisten yrityksiä. Tätä tapahtui pitkän aikaa ja totta puhuen elokuvan kääntyessä loppusuoralle aloin jo hieman menettää sen elokuvan alussa tulleen kiinnostuneisuuden, mutta sitten päästiin mooottorisahakohtaukseen, jonka jälkeen elokuva muuttui aina vain paremmaksi ja jos tuon loppujakson perusteella pitäisi elokuva tähdittää, olisi pistemäärä tätäkin korkeampi. Batemanin vähittäinen murtuminen oli todella hienosti toteutettu ja oikeastaan kaikki, mikä loppuvaiheessa tapahtui, oli jollain tapaa mukaansatempaavaa. Elokuvan loppu jätettiin jokaisen katsojan itsensä tulkittavaksi, mutta tavalla, joka ei liikaa innostanut alkaa leikkiä eri mahdollisuuksilla.
Se, mihin elokuva tahtoi kaatua ennen tuota moottorisahakohtausta, oli itse päähenkilö eli Bateman. Batemania ei ehkä voisi luonnehtia täysin tunneköyhäksi, sillä hänen sisällään oli kaiketi paljon vihaa. Bateman tuntui hyvin välinpitämättömältä henkilöltä, mikä korostui varsinkin musiikkiluentojen aikana, mutta samalla hän tuntui täysin tyhjältä ihmiseltä, jonka sisällä ei oikeasti tapahdu oikein mitään. Valitettavasti tämä tyhjyys tahtoi vaikuttaa ainakin allekirjoittaneeseen, sillä en minä tuntenut Batemania kohtaan minkäänlaisia tunteita missään vaiheessa ja siten hänen tekemisensäkään eivät suuria tunteita herättänyt. Bateman ei ollut ilmeetön kaveri missään tapauksessa, mutta kun läpi elokuvan hän tuntui vain tyhjältä kuorelta, niin hän oli paikoitellen jopa tavallisen tylsä heppu, joka tuntui elävän tavallisen tylsää elämää, joka sitä elämää elämisen ohessa vain pisti ihmisiä lihoiksi. Onneksi tosiaan loppua kohti mentäessä häneenkin saatiin jotain eloa.
Vaikka Bateman hahmona jäikin etäiseksi, niin Christian Bale tuntui esittävän Batemania juuri niin kuin mitä luultavimmin oli ollut tarkoituskin, vaikka hahmo ei kaikilta osin ollutkaan sitten mieleeni. Bale onnistui tuomaan hyvin esille Batemanin tyhjäkuorimaisuuteen, vaikka pitikin tietynlaista virnettä lähes koko ajan kasvoillaan, eikä muista elokuvan näyttelijöistä ollut Balelle vastusta. No, ehkä Willem Dafoe pääsi kohtuu lähelle, mutta sitten taas Dafoea näkyi ikävän harvoin. Reese Witherspoonin hahmo Evelyn oli vähän Batemanin tavoin pelkkää pintaa (hieman eri syistä), eikä siten Witherspoonkaan päässyt kunnolla esiin. Mukana menossa: Justin Theroux (Mulholland Drive) ja Jared Leto (Mr. Nobody).
Pisteitä: 3,5/5
Amerikan psyko, Amerikan psyko 2
Seuraavana arvosteluvuorossa: Amerikan psyko 2
Satunnainen hauska fakta matkan varrelta: Elokuvasta oli poistettu kohtaus, jossa Bateman ja Dafoen esittämä poliisietsivä Kimball ovat baarissa ja puhuvat Finlandiasta.
Toinen satunnainen hauska fakta matkan varrelta: Tulee jotenkin kumma fiilis, kun katsoo jonkun elokuvan, jossa on tietyn niminen hahmo melko suuressa osassa ja sitten seuraavana päivänä törmää samannimiseen hahmoon niin sanotusti oikeassa elämässä eli tässä tapauksessa päivän uutisissa. Nyt näin kävi Paul Allenin kohdalla, sillä niin tässä elokuvassa kuin tänään Google+:n kasvunäkymistä kertoneessa uutisessa oli samannimiset henkilöt!
Kommentit