Alkuperäinen nimi: Regreso a Moira
Ohjaus: Mateo Gil
Käsikirjoitus: Mateo Gil, Igor Legarreta
Pääosissa: Juan José Ballesta, Natalia Millán, Jordi Dauder 
Valmistusmaa: Espanja
Ilmestymisvuosi: 2006

Viimeinen neljästä elokuvasta, jotka pitävät minut hereillä. Elokuva kertoo vanhasta miehestä (Jordi Dauder), joka saa mystisen tarot-kortin entiseltä rakastetultaan, jonka pitäisi olla kuollut jo vuosikymmeniä aiemmin; itse asiassa kun mies oli hädin tuskin vasta kasvanut pojasta mieheksi. Mies lähteekin takaisin kotikyläänsä ottamaan selvää kortista ja entisestä rakastetustaan ja samalla käydään läpi menneisyyden tapahtumia takaumina läpi, kun mies tutustui elokuvan nimessäkin esiintyvään Moiraan, jota kyläläiset pitivät yleisesti noitana.

Elokuva siis pääosin seuraa nuoren Tomásin (Juan José Ballesta) tarinaa siitä, miten hän kohtaa Moiran ja miten hän rakastuu tähän ja silleen, mutta juuri se juttu, että tässä elokuvassa seurataan niin takaumia kuin itse nykyaikaakin tekee tästä elokuvasta melko kehnon. Se, mikä toimii Lostissa, ei toimi tässä. Itse asiassa tästä elokuvasta olisi saanut astetta paremman elokuvan, mikäli nykyaika olisi kokonaan unohdettu ja keskitytty itse päätarinaan, pidennettynä tai ilman. Lyhytelokuvanakin tässä olisi ollut enemmän imua kuin mitä oli nyt. Tomásin äitikin oli sen verran äärikonservatiivi hahmo, että häntä olisi voinut näyttää enemmän. Nyt toteutus jäi aika pliisuksi. Alussa sentään jaksoi vähän olla kiinnostunut (lue: samaistumista oli ilmassa) Tomásin vaiheista, mutta loppua kohden homma vaan meni plörinäksi. Elokuvan todellinen loppuratkaisu eli tämän vanhan Tomásin Moiran taloon menokin oli onnistuttu kuvaamaan todella tylsästi. Paljon parempi loppu olisi ollut se kohtaus, johon päättyivät takaumat, mutta ei väkisin. Pitäkööt tunkkinsa!

Pisteitä: 1,5/5