Alkuperäinen nimi: Red
Ohjaus: Robert Schwentke
Käsikirjoitus: Jon Hoeber, Erich Hoeber
Pääosissa: Bruce Willis, Mary-Louise Parker, John Malkovich
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 2010
Kesto: 112 min

- Kordeski trained you?
- Yeah.
- I trained Kordeski.

Frank Moses (Bruce Willis) on eläkeläinen, joka repii eläkeshekkinsä vain saadakseen tekosyyn puhua eläkelaitoksen puhelinneuvojan Sarah Rossin (Mary-Louise Parker) kanssa. Sarah juttelee mielellään Mosesin kanssa ja kun Moses ehdottaa tapaamista, Sarah lopulta suostuu. Ennen kuin Moses pääsee aloittamaan matkaansa Sarahin luo, tuntematon aseryhmä pistää Mosesin talon säpäleiksi ja selviää, että Moses onkin eläkkeellä CIA:n hommista. Moses kukistaa häntä tappamaan tulleet roistot ja lähtee tämän jälkeen Sarahin luo uskoen myös tämän olevan vaarassa, koska he ovat jutelleet niin paljon puhelimessa. Mosesin on kuitenkin selvitettävä, kuka haluaa hänet hengiltä ja siihen hän tarvitsee parin vanhan tuttunsa apua...

RED perustuu samannimiseen sarjakuvaan ja rehellisesti sanottuna jos tämän olisin tiennyt etukäteen, niin en välttämättä olisi mennyt katsomaan tätä lainkaan, oli mukana Morgan Freeman tai ei. Ei sillä, että minulla sinänsä olisi mitään sarjakuvafilmatisointeja vastaan, mutta olisihan se ollut ihan kiva tuntea alkuperäisteostakin edes jossain määrin ennen tämän elokuvan katsomista... ehkä. Elokuvan ensi-iltahan siintää vasta kahden viikon päässä (12.11.), mutta ilmeisesti Halloween-pirskeiden vuoksi tämä näytettiiin nyt ennakkoon ainakin paikallisessa Finnkinossa. Vaikka tämä elokuva vilisikin kirkkaimpaan tähtikaartiin kuuluvia näyttelijöitä, niin myönnän silti, että minulla oli loppujen lopuksi aika heikonlaiset odotukset elokuvan suhteen, mutta yllätyin kyllä positiivisesti, sillä RED oli varsin oivaa aivot narikkaan -viihdettä, joskaan ei missään nimessä parhaasta päästä.

Elokuva alkaa eläköityneen Mosesin tavallisen tylsän elämän kuvauksella, jonka aikana hän soittaa myös Sarahille ja katsojalle annetaan kuva, että Moses on vähän höppänä vanhus. Kuitenkin pian tämän jälkeen asemiehet hyökkäävät hänen taloonsa ja kuva Mosesista muuttuu kertaheitolla, ja toiminta on valmiina alkamaan. Elokuvassa matkataan ympäri Yhdysvaltoja, mutta mikään road trip tämä ei ole, sillä itse matkantekoa ei juurikaan nähdä. Elokuvaa ei ole tehty ryppy otsassa (minkä olin viestinyt jo elokuvan nimestä, mikä puolestaan vaikutti osaltaan katsomispäätökseen), vaan elokuva sisältää hyvin paljon huumoria ja mitä parasta, ihan hauskaa sellaista. Toimintakohtaukset olivatkin viihdyttäviä nimenomaan niiden huumoripitoisuuden ansiosta ja myös dialogipuolella homma toimi ihan edukseen, sillä viittauksia päähenkilöiden vanhuuteen oli pilvin pimein, mutta silti ihan kaikki hauskatkaan dialogit eivät käsitelleet vanhenemista. Tarina tosiaan oli sellaista vähän aivotonta viihdettä, mutta sinänsä ihan kiinnostavaa ja useasti tulikin elokuvan aikana mietittyä, kuka kaiken takana oikeasti onkaan, sillä oikeaa syyllistä pantattiin ihan kiitettävän pitkään. Elokuva oli kuitenkin hivenen liian pitkä, mikä näkyi sitten loppupuolella "vieläkö tää jatkuu" -tyylisten ajatusten syntymisenä ja elokuvasta olisi voinut hyvinkin leikata ainakin vartin verran tavaraa pois. Varsinkin loppupuolella oli vähän turhankin rauhallisia kohtauksia, joissa käytiin keskusteluja, joita ilmankin olisi pärjätty. Erinäisten tapahtumien johdosta loppukohtauksesta ennen maisemanvaihdosta jäi vähän huono maku, koska mukana ei ollut kaikkia päähenkilöitä, vaikka kohtauksen luonteelle olisi hyvinkin istunut kaikkien mukanaolo, mutta kai tämä on vain jotenkin kestettävä. Kokonaisuudessaan kuitenkin ihan viihdyttävä paketti.

Kyllä, minä menin katsomaan tämän ensisijaisesti siksi, että Morgan Freeman on mukana elokuvassa, vaikka etukäteen vähän epäilinkin hänen motiivejaan olla tällaisessa elokuvassa, mutta toisaalta samaan aikaan ajattelin, että elokuva tuskin voi olla kauttaaltaan huono, jos Freeman on suostunut elokuvaan. Niinpä olikin jokseenkin pettymys, kuinka vähän häntä loppujen lopuksi näytettiinkään ja kyllä mielessä vähän hiipi, josko sittenkään Freeman olisi halunnut/ehtiä olla tässä produktiossa ihan täydellä teholla. Bruce Willisin näytöstä tämä kuitenkin pääosin oli ja hoiti roolinsa tutulla rutiinilla läpi. John Malkovichin hahmo Marvin oli kyllä elokuvan paras hahmo ja Malkovich näytteli Marvinia hyvin ja näyttipä hän selvästi vanhemmaltakin kuin mitä hän oikeasti olikaan. Alunperin Marvinin rooliin suunniteltiin John C. Reillya, mutta onneksi Malkovich sai roolin, sillä häntä parempaa Marvinia tuskin olisi voinut olla olemassakaan. Tämä taisi olla muuten ensimmäinen elokuva, jossa olen nähnyt Helen Mirrenin. Oli jo aikakin?

Pisteitä: 3,5/5

PS. Yhdessä kohtauksessa Moses ja Sarah ovat hississä ja kun Moses paineli hissin nappuloita, niin mieleen tuli heti, että kohta Moses tekee jonkun John McClane liikkeen ja menee hissikuiluun, mutta näin ei sitten tapahtunutkaan. Höh!