Käsikirjoitus: Ian Danby, Pietro Francisci, Fernando Paolo Girolami Pääosissa: Leonora Ruffo, Roland Lesaffre, Mario Novelli
Valmistusmaa: Italia Ilmestymisvuosi: 1966 Kesto: 85 min
Jossain päin Sisiliaa avaruusalus laskeutuu maahan ja joukko tiedemiehiä saa siitä vihiä. Professori Solmin (Roland Lesaffre) johtama tutkijaporukka lähteekin laskeutumispaikalle ja mukaan lähtee myös Solmin mallitytär Luisa (Leontine May). Heitä seuraa kuitenkin salaperäinen itämainen agenttikaksikko. Päästyään laskeutumispaikan välittömään läheisyyteen ehtii tapahtua yhtä jos toista, mutta lopulta porukka pääsee laskeutumaan luolaan, jossa avaruusalus on ja siellä he törmäävät näihin agentteihin ja seuraa tappelu. Avaruusaluksen sisällä sitten on Hydra-planeetalta kotoisin olevia avaruusolioita, joiden johtajana on naispuolinen Kaena (Leonora Ruffo) ja he toden totta haluavat tutkijoilta jotain...
Meinasin kirjoittaa tämän arvostelun eilen illalla, kun väsytti, sillä se olisi ollut samassa hengessä kuin itse elokuvaa katsoessani, sillä Star Pilot sai olla tämän festivaalin ainoa elokuva, jonka aikana minua väsytti, sillä vasta tämän elokuvan jälkeen join ainokaisen kahvini, mikä piristikin kovasti. Kuten taisin aiemmin mainitakin, niin halusin vakavampien elokuvien vastapainoksi vähän aivot narikkaan -osastoakin, joiksi olin etukäteen laskenut vain tämän ja Katujengin/Ninja Turfin, ja näistä kahdesta tämä Star Pilot oli selvästi kiinnostavampi johtuen kombosta Italia+valmistusajankohta+genre. Arvelin elokuvan kalkkuna-arvon olevan siis aika korkealla ja vaikka näin olikin, niin silti homma tahtoi jäädä vähän puolitiehen.
Periaatteessa elokuva tarjosi juuri sitä mitä olin tullut hakemaankin eli kökön italialaisen halvalla tuotetun scifileffan, mikä tiesi paljon tahattoman riemukkaita hetkiä elokuvan parissa. Alkuun elokuvassa tuntui vielä olevankin jonkinmoinen tarina, kun tutkimusryhmä ja itämaiset agentit lähestyivät avaruusaluksen laskeutumispaikkaa ja vähitellen kohtasivat hydralaiset. Näin tapahtuessa elokuva oli jo tarjonnut monet naurut typerine käänteineen, mutta kunnolla kökköys pääsi valloilleen vasta sinne luolaan laskeutumisen myötä, kun ensin paljastettiin tutkimusryhmää seuranneiden agenttien tarkoitusperät (mielestäni liian aikaisin) ja sitten vielä tuotiin esiin hydralaiset outoine muumiomaisine robotteineen. Taistelukohtaukset olivat ihan yhtä onnettomia ja siten ainakin välillä hauskoja.
Vähitellen päästään sitten avaruusalukseen ja matkaan, mutta tämä ei tarjonnut ihan yhtälailla hauskoja hetkiä kuin maassa, vaikka toki tässäkin puolessa tahatonta komiikkaa riitti ainakin silloin tällöin. Avaruudessa nimittäin annetaan piupaut kaikille fysiikan laeille ja niinpä avaruudessa pääsi ilman sen kummempia suojavarusteita ja niinpä siirtyminen toiseen avaruusalukseen tai huoltotöiden teko kävi helposti vähän avaruudessa hyppimällä. En tiedä, johtuiko väsymyksestä, mutta minusta elokuvasta katosi punainen lanka jossain vaiheessa ja oikeastaan nämä kaikki avaruusjutut tuntuivat vähän väkisinväännetyltä. Mitään tapahtumia ei pystynyt ennakoida, vaan kaikki heidän kohtaamansa uudet tilanteet tuntuivat irrallisilta toisiinsa nähden. Oli tosiaan avaruuskävelyitä, apinoita ja vaikka mitä. Niin ja... mitä oikeasti tapahtui niille agenteille? Ne vaan jätettiin johonkin ja sillä selvä. Loppuratkaisu seurasi kökköydessään kaikkea muuta nähtyä ja tarjosi sentään viimeiset naurut.
Elokuvan parhaimmat naurut aiheutti kuitenkin Leontine Mayn näyttelemä Luisa, jonka liikkuminen tuntui ylivedetyltä ja siten aiheutti jatkuvia naurunpyrskähdyksiä ja kovasti haluaisin ajatella, että tämä koominen näytteleminen oli tarkoituksellista, mutta pahoin pelkään, ettää näin ei kuitenkaan ollut. Mayn tehtävänä oli kuitenkin näyttää mahdollisimman seksikkäältä ja siinä hän tuntui onnistuvankin, sillä hän monesti dominoi valkokangasta silloin kun häntä näkyi. Ei sillä, oli muidenkin näyttelijöiden eleissä samanlaista tahatonta komiikkaa havaittavissa, mutta ei yhtä paljon kuin Mayn kohdalla. Leonora Ruffo edusti sitten elokuvan toista naista hydran johtaja Kaenaa, mutta ei hän samalla tavalla iskenyt kuin May. Näyttelijäsuorituksiltaan yhtä kökköjä olivat oikeastaan kaikki.
Pisteitä: 2,5/5
PS. Tää leffa on katsottava joku kerta uudestaan vähän virkeämpänä ihan vain nähdäkseni, oliko loppupuolella se punainen lanka kadoksissa vai ei, mutta vaikka ei toisellakaan katselukerralla saisi tämän enempää pisteitä, niin ei tämä nyt huonoin vaihtoehto ole uusintakatselua ajatellen.
Seuraavana arvosteluvuorossa: Katujengi
Kommentit