Alkuperäinen nimi: Chun gwong cha sit
Ohjaus: Wong Kar Wai
Käsikirjoitus: Wong Kar Wai
Pääosissa: Tony Leung Chiu Wai, Leslie Cheung, Chen Chang
Valmistusmaa: Hong Kong
Ilmestymisvuosi: 1997
Kesto: 93 min

- Lai Yiu-fai, voisimme aloittaa alusta.

Lai Yiu-fai (Tony Leung Chiu Wai) ja Ho Po-wing (Leslie Cheung) ovat Hong Kongista Argentiinaan muuttanut pariskunta, joka elää on/off -suhteessa. Jokin menee aina pieleen ja Ho Po-wing häipyy, mutta ennen pitkään hän haluaa taa aloittaa alusta. Lai Yiu-fai puolestaan on joka kerta sitä mieltä, että nyt sai olla viimeinen kerta, mutta aina hän ottaa Po-wingin takaisin. Po-wing haluaa elää vapaana, kun Yiu-fai haluaa sitotumista ja he ovat jatkuvasti törmäyskurssilla. Kun sitten Po-wing tulee erään välirikon jälkeen Yiu-fain luo pahasti hakattuna ja haavoittuneena, Yiu-fai jälleen kerran ottaa hänet luokseen asumaan, mutta tuleeko heidän yhteiselosta tälläkään kertaa yhtään mitään...

Vaihteeksi hongkongilaista tuotantoa. Wong Kar Wai sai tällä elokuvallaan aikoinaan Cannesissa parhaan ohjaajan palkinnon ja muutenkin elokuva on kerännyt ihan hyvin kehuja, mutta minulle niin itse elokuva kuin sen ohjaajakin oli täysin tuntematon nimi ennen tämän elokuvan ostamista. Niinpä etukäteistiedot elokuvasta olivatkin täysin olemattomat, joten lähes vailla minkäänlaisia ennakkoluuloja - mitä nyt elokuvan nimi antoi ymmärtää... jotain - pääsin tätä katsomaan. Kuitenkaan elokuva ei osoittautunut mitenkään vaikuttavaksi tapaukseksi, vaan hyvästä alusta huolimatta Happy Together jäi hivenen etäiseksi ja siten vähän keskinkertaisen oloiseksi.

Ensin on sanottava, että elokuvan nimi on yksi harhaanjohtavimmista ikinä, sillä kumpikaaan päähenkilöistä ei juuri onnellinen ole. He ovat kiinni tuhoontuomitussa parisuhteessa, vaikka kumpikaan ei tilanteesta tunnu nauttivan. Tästä huolimatta elokuvaa oli varsinkin alussa varsin hienoa seurata, johtuen juuri siitä suuresta kontrastista, mitä oli tapahtumien ja elokuvan nimen välillä. Samalla elokuva oli kuvattu hyvin omintakeisella tyylillä ja eri kohtaukset oli kuvattu erilaisilla kameroilla, mutta tämä ei tuntunut sekametelisopalta, vaan ihan kivasti tehdyiltä. Pidemmän päälle tämän onnettoman suhteen seuraaminen alkoi kuitenkin hieman puuduttaa, kun he vain jatkoivat sitä onnellisuuden murentamista aina vain enemmän pysymällä melko tiukasti yhdessä. Jo se, että Yiu-fai ei halunnut Po-wingin paranevan, jotta tämä ei lähtisi tiehensä, kertoo siitä, että tuossa suhteessa ei paljon hyvää voinut olla. Elokuva kyllä seurasi näiden elämää aika johdonmukaisesti, mutta minua alkoi jossain vaiheessa tympiä se, että kohtaukset olivat todella lyhyitä ja tuntuivat peräti täysin satunnaisilta pätkiltä kaksikon elämässä, eikä usein tullut lainkaan ilmi, kuinka pitkä aika kohtausten välillä oikein onkaan. Sitten mukaan ängettiin vielä jokseenkin turha sivuhahmo Chang (Chen Chang), joka kyllä vei eteenpäin Yiu-fain tarinaa, mutta jonka omat kohtaukset olisi voitu surutta leikata pois. Se on kyllä sanottava, että Chang oli kuitenkin elokuvan hahmoista onnellisin. Elokuva oli hyvin surumielinen, mutta jossain vaiheessa tuntui siltä, että surullisuus tulee ulos korvista. Loppuratkaisu ei saanut reaktioita aikaan suuntaan taikka toiseen.

Näyttelijöitä elokuvassa ei ollut montaakaan, mutta näilläkin pärjättiin ihan hyvin. Varsinkin Tony Leung Chiu Wai toi hyvin esiin sen Yiu-fain sisäisen ja välillä myös päällenäkyvän riutumisen tässä toivottomassa suhteessa ja Yiu-fai olikin kaksikosta se surullisempi hahmo. Leslie Cheung hoiti hänkin oman tonttinsa ihan hyvin, mitä nyt hänen hahmonsa alkoi ärsyttää jossain vaiheessa, mutta sehän ei tietenkään ollut näyttelijän itsensä vika. Chen Chang näytteli hänkin (sivuhahmoksi) ihan tarpeeksi hyvin Changia, vaikka hahmon tarpeellisuudesta voikin olla montaa mieltä.

Pisteitä: 3/5

PS. DVD:n ekstrana ollut making of muuten eroaa täysin suurin piirtein kaikista muista tehdyistä making of -dokumenteista. Siinä aluksi saamme kuulla, että jalkapallohullu Won Kar Wai meni Argentiinaan tekemään elokuvaa, koska Maradonakin oli sieltä, mutta pian tämän jälkeen elokuvan tekoprosessista kertovat pätkät, parin tuotannossa mukana olleen ihmisen kertomukset sekä elokuvasta poistetut pitkät otokset sekoittuivat vähän niin kuin keskenään, ja niinpä todellisuuden ja fiktiivisen maailman välinen ero oli välillä vaikeaakin hahmottaa, varsinkin kun joissakin kohtauksissa taustaääni puhui hahmojen nimien sijaan näyttelijöistä, vaikka kuvissa näytettiinkin nimenomaan hahmoja.

PS2. Katsokaa hyvin tarkkaan tätä ulkoasua, sillä ehkä jo huomenna tarjolla on silleen hyvin hienovaraisesti viilattu ulkoasu, mutta se, huomaako kukaan mitään eroa entiseen kun muutos on niin pieni, tuleekin olemaan tyystin eri asia. ;)

Seuraavana arvosteluvuorossa: Ihmeellinen on elämä