Alkuperäinen nimi: Cujo
Ohjaus: Lewis Teague
Käsikirjoitus: Don Carlos Dunaway, Lauren Currier
Pääosissa: Dee Wallace, Danny Pintauro, Daniel Hugh Kelly
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1983
Kesto: 90 min

- I'll sic my dog on you.
- That dog? You couldn't sic that dog on me if I was comin' at you with a straight razor in each hand!

1325833285_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mekaanikon hommia tekevän Joe Camberin (Ed Lauter) perheen bernardilnkoira Cujo jahtaa takaa jänistä ja työntää kuononsa koloon, jossa häntä puree lepakko. Toisaalla sitten Trentonin perheessä ei ole kaikki hyvin, sillä Donna ja Vic Trentonin (Dee Wallace ja Daniel Hugh Kelly) avioliitto on vaikeuksissa ja Donna pettääkin Viciä. Vic osaa kuitenkin todella hyvin käsitellä heidän lastaan Tadia (Danny Pintauro), joten Donna ei halua myöskään jättää Viciä. Vicin työpaikalla on pieni kriisi, joten hän joutuu lähtemään kokoustamaan muualle. Donna jää Tadin kanssa kotiin, mutta koska heidän autonsa niskuroi, hän päättää viedä sen korjattavaksi Camberille tietämättä, että Cujo on tappanut Camberin, kun taas hänen muu perheensä on lähtenyt sukuloimaan. Niinpä kun Donna ja Tad pääsevät Camberin pihaan, Cujo on odottamassa heitä ja auto ei liiku mihinkään...

Kuukauden WANHAna on taas pitkästä aikaa toiveen vuoro, sillä viimeksi olen toteuttanut näitä toiveita elokuussa, tosin ehkä olisin lokakuussa voinut toteuttaa taas yhden toiveen, ellei olisi täytynyt syyskuisten palvelinongelmien vuoksi siirtää syyskuun WANHAA seuraavalle kuulle. Cujo siis oli tiinasen toive, joten otin katseluun sitten nyt melkein vuoden jälkeen tuosta toiveesta, mutta kun on vaan ollut melkein kaikkea muuta tässä vähän niin kuin silleen jotenkin vaan, niin ei ole aiemmin kerennyt. Ellen nyt väärin erehdy, niin tämä elokuva kuuluu ihan ensimmäisiin dvd-hankintoihini (ei ole eka kuitenkaan) eli olen luultavasti ostanut tämän ennen kuin olen toden teolla alkanut keräillä leffoja. Stephen Kingin kirja tietenkin on luettuna, eikä tämä elokuva muistaakseni samalle tasolle pääsekään, mutta kyllähän tämän nyt joten kuten jaksoi kuitenkin katsoa.

Kirjan lukemisesta on jo lähemmäs vuosikymmen aikaa, joten sen tarinankulusta en muista paljoakaan (ehkä joitain pieniä yksityiskohtia), eli en voi sanoa, kuinka orjallisesti seurattiin kirjan tarinaa, mutta kun tiesi, mihin elokuva vielä johtaisi, niin mielestäni kaikkeen muuhun käytettiin ihan liian kauan aikaa. Kun kuitenkin kyse oli tästä vesikauhun saaneesta koirasta, niin Trentonien perhe-elämään ja sen eri koukeroihin käytettiin aivan liian kauan aikaa. Meni kolme varttia, ennen kuin Donna ja Tad lopulta menivät sinne Camberin tilalle eli käytännössä puolet elokuvan kestosta. Tämä oli aivan liian liikaa. Kaiken kukkuraksi kun eivät ne Trentonien avio-ongelmat nyt mitenkään järin kiinnostavia elokuvan päätarinan kannalta olleet. Totta kai niin Camberien kuin Vicinkin piti kadota johonkin, jotta Donna ja Tad voisivat jäädä tilalle kahdestaan, mutta sen olisi mielestäni pitänyt tapahtua paljon nopeammin.

Sitten kun Donna ja Tad lopulta jäävät sinne autoon satimeen, elokuva paranee kyllä jonkin verran, varsinkin kun Cujo ei tyydy vain vahtaamaan auton ulkopuolella, vaan se tekee myös satunnaisia hyökkäyksiä milloin minkäkin vuoksi. Erityisesti tykkäsin siitä, miten Cujo reagoi Camberien puhelimen pirinään. Niin ja kyllä minä jollain tapaa kykenin samaistumaan Trentonienkin hätään, kun tuli mietittyä, miten sitä itse toimisi, jos jäisi keskelle ei mitään vaanivan pedon vainottavaksi lainkaan tietämättä sitä, tuleeko pelastetuksi vai ei. Niinpä varsinkin Donnan ahdinko kävi hyvin selväksi, kun hänen täytyi huolehtia itsensä lisäksi myös pojastaan. Harmi vain, ettei tässä loppuosassakaan tyydytty vain pysyttelemään siellä Camberin tilan tapahtumissa, vaan hypittiin välillä myös muualla. Pieni muistikuva on, että näin olisi saattanut olla itse kirjassakin, mutta se, mikä saattaa toimia kirjassa, ei välttämättä toimi elokuvassa ja niinpä nämä niin sanotut ulkopuoliset kohtaukset (lähinnä Vic-kohtaukset) veivät pois sitä jännitystä, mikä oli juuri ehtinyt syntyä siellä Camberin tilalla. Loppuratkaisu oli ihan mukiinmenevä, vaikka kirjassa se olikin väkevämpi.

Näyttelijät eivät pahemmin jääneet mieleen ainakaan Tadia ja Donnaa näytelleitä Danny Pintauroa ja Dee Wallacea lukuun ottamatta. Olihan esimerkiksi Viciä näytellyt Daniel Hugh Kelly ihan kunnolla esillä, mutta silti hän tuntui olevan sopivampi johonkin suoraan videolle tehdylle elokuvalle. Dee Wallace (E.T.) oli kuitenkin ihan hyvä, joskin hänkin pääsi kunnolla esiin vasta ollessaan jumissa siellä auton sisällä. Samoin Danny Pintauro teki siellä auton sisällä hyvää työtä ja jotenkin Tadin käyttäytyminen tuntui aidolta, vaikka Tadin itkiessä näkyvissä olikin vain Pintauron takaraivo. Aikuisia Cambereita näytelleet Ed Lauter ja Kaiulani Lee olivat ihan kivoja, vaikkakin samalla kovin tavanomaisia juntteja. Mukana menossa: Jerry Hardin (Salaiset kansiot).

Pisteitä: 2,5/5

Seuraavana arvosteluvuorossa: Beverly Hills 90210 - 4. kausi.