Alkuperäinen nimi: Back to the Future
Ohjaus: Robert Zemeckis
Käsikirjoitus: Robert Zemeckis, Bob Gale
Pääosissa: Michael J. Fox, Christopher Lloyd, Lea Thompson
Valmistusmaa: Yhdysvallat

Ilmestymisvuosi: 1985

- Wait a minute, doc. Are you telling me that you built a time machine... out of a DeLorean?
- The way I see it, if you're gonna build a time machine into a car, why not do it with some style?

Marty McFly (Michael J. Fox) ei aavistakaan, millaisiin seikkailuihin hän tulee joutumaan vielä tulevan vuorokauden aikana, kun hän herää omasta sängystään lokakuisena aamuna 1985. Hänen ystävänsä tiedemies Emmett "Doc" Brown (Christopher Lloyd) on nimittäin keksinyt aikakoneen ja erinäisten tapahtumien kauutta Marty palaa ajassa kolmekymmentä vuotta ajassa taaksepäin. Samalla kun hän etsii käsiinsä tuon ajan Emmett Brownia, hän saa oman äitinsä (Lea Thompson) ihastumaan itseensä, mikä vaarantaa hänen olemassaolonsa, joten Martyn on tehtävä kaikkensa saadakseen äitinsä kimppaan isänsä (Crispin Glover) kanssa...

Paluu tulevaisuuteen kuului pitkään kategoriaan "pakko katsoa", eli toisin sanoen elokuva oli katsottava aina, kun se oli tulossa televisiosta (pääkanavilta). Tämä siitä syysät, että elokuva tuntui täydelliseltä katselukokemukselta huolimatta siitä, kuinka usein tämän katsoi. Nyt sitten huomasin, että elokuva oli kuitenkin hivenen menettänyt hohtoaan, vaikka edelleen elokuva oli loisteliasta katseltavaa.

Elokuvaa voi seurata niin monella tavalla, eikä silti välttämättä saa elokuvasta irti yhtään sen vähempää kuin joku muu eri tavalla elokuvaa katsova. Toisaalta voi heittää aivot narikkaan ja keskittyä vain seuraamaan elokuvan moninaisia sattumuksia Martyn yrittäessä päästä takaisin omaan aikaansa. Toisaalta sitten taas voi keskittyä elokuvan alun keskusteluihin ja sitten yrittää bongata kaikkia mainittuja viittauksia siellä menneessä ajassa.

Tarina oli itsessään oikein kekseliäs ja nokkela tapaus, ja siten elokuvasta muodostuikin kokonaisuudessaan varsin toimiva paketti. Elokuvaa jaksoi hyvin seurata alusta loppuun, vaikka aika olikin vähän syönyt elokuvan tehoa. Tarina tarjosi monet naurut, mutta tarjosi myös loistavan seikkailukokemuksen. Aikamatkustus oli kehitetty hyvin, eikä nyt suuria epäloogisuuksia näin maallikon silmiin osunut, mitä nyt tämä valokuvajuttu oli ehkä hieman hölmö, mutta toisaalta tarpeellinen osa elokuvaa. Miten muutenkaan Marty ja Doc olisivat voineet seurata sitä, meneekö kaikki oikein tulevaisuuden kannalta? Silti jotenkin näiden lapsien katoaminen "pala palalta" tuntui vähän huonolta ratkaisulta. Muuta valittamista elokuvasta olikin sitten vaikeaa keksiä, joskaan totta puhuen en juuri yrittänytkään, vaan keskityin nauttimaan elokuvasta.

Michael J. Fox oli kyllä loistava valinta Martyna, jonka naamasta kuvastuu hyvin hänen pääasiallisen yrityksensä päästä takaisin omaan aikaansa. Kuitenkin Foxia parempi ja hulvattomampi hahmo on Christopher Lloydin tulkitsema Emmett Brown. Hän saa hahmoon sellaista eloa ja stereotyyppisen hullun keksijän näköisen, että oksat pois, vaikka omalla oudolla tavallaan Doc vaikutti mitä tervejärkisemmältä tiedemieheltä. Thomas F. Wilsonin hahmo kovis Biff Tannenina olikin sitten vähän turhankin stereotyyppinen, eikä tämä hahmo oikein iskenyt missään vaiheessa.

Elokuvan lopusta on sanottava sen verran, että olin kuvitellut, että elokuvan loppukohtaus ennakoi jo tekohetkellä jatko-osaa, mutta todellisuudessa tuolloin ei vielä ollut aiottu tehdä jatko-osaa (vaikka VHS-versioon upotettiinkin "To be continued..." -teksti). Näin ollen en ollut antanut tälle loppukohtaukselle niin paljon huomiota, mutta nyt kun tiedän tämän tarkoituksen olleen olla vain eräänlainen hupaisa loppuvitsi, niin täytyy myöntää, ettei tuo juurikaan naurattanut; mitä nyt lentävä DeLorean sai hymyn naamalle.

Pisteitä: 4,5/5

Paluu tulevaisuuteen, Paluu tulevaisuuteen 2, Paluu tulevaisuuteen 3