Alkuperäinen nimi: Family Viewing

Ohjaus: Atom Egoyan
Käsikirjoitus: Atom Egoyan

Pääosissa: Aidan Tierney, David Hemblen, Gabrielle Rose
Valmistusmaa: Kanada
Ilmestymisvuosi: 1988

Kesto: 86 min

Van (Aidan Tierney) asuu yhdessä isänsä Stanin (David Hemblen) ja äitipuolensa Sandran (Gabrielle Rose) kanssa. Vanin Armen-isoäiti (Selma Keklikian) äidin puolelta on hoitokodissa, johon Vanin isä on hänet pistänyt. Koska isä ei huolehdi Armenista, Vanin on tehtävä niin ja hän käykin hoitokodissa säännöllisesti. Hoitokodissa hän tapaa Alinen (Arsinée Khanjian), jonka oma äiti (Jeanne Sabourin) on myös hoidossa siellä. Van haluaisi saada Armenin pois hoitokodista, mutta Stan ei suostu siihen, joten hänen on keksittävä jokin muu keino...

Tein aikataulutuksen Sodankylässä sillä tavalla, että näkisin elokuvia mahdollisimman monelta ohjaajalta ja pääosa aikataulustani perustuu netissä 10.6. olleeseen ohjelmakarttaan. Se kuitenkin koki rajuja muutoksia senkin jälkeen, mutta päivitetyssä aikataulussakin pyrin huomioimaan edellisen ohjelmakartan aikataulun mahdollisimmman hyvin ja olenkin melko varma, että vanhalla listalla juuri muu kuin tämä elokuva Atom Egoyanilta ei sopinut aikatauluihin, vaikka päivitetyssä ohjelmakartassa olisi jokin muukin voinut sopia (esimerkiksi 1001-elokuva Suloinen ikuisuus). En ole festivaalien päävieraisiin kuuluneen Egoyanin muuhun tuotantoon vielä ehtinyt paneutua, mutta elokuvan Perhe joka hajosi, jonka opin tuntemaan festivaalien ansiosta sen englanninkielisellä nimellä, hänen muitakin tuotoksia voisi joskus tsekata...

Elokuvassa Van siis yrittää pitää huolta vanhasta mummostaan parhaalla mahdollisella tavalla ja tämä huolenpito johtaa kommelluksiin, joihin paras yhtymäkohta olisi saippuaoopperoiden, joihin Egoyan teostaan vertasi, sijasta tyypilliseen Serranon perheen jaksoon. Elokuva on IMDB:ssä ja Wikipediassa merkitty vain draamaksi, mutta vaikka se sisälsikin paljon draama-aineksia, niin tapahtumia kuitenkin käytiin läpi lämpimän huumorin kera, mikä teki elokuvasta paikoin jopa nautittavan katsoa. Hahmokatras oli mainio, sillä se sisälsi kotipornovideoita tekevän ja anoppinsa vihaaman isän sekä Vania piirittävän äitipuolenkin. Elokuvaa oli ihan mukava katsoa, vaikka se sisälsikin pari heikompaakin juttua ja ne koettiin sitten, kun tapahtumat pistettiin kunnolla pyörimään. Ensinnäkin Stan-isän epäilykset asioiden kulusta heräsivät vähän turhan heppoisin perustein, vaikka täysin varmasti en voi sanoa sitä, että Stan itsekään tiesi, mitä hän epäili. Toinen heikko kohta olikin sitten se, että Egoyanin isoäidin Armenin osalta kaikki meni vähän turhankin sulavasti ilman suuria hankaluuksia. Kokonaisuutena katsomiselämys oli kuitenkin ihan positiivinen ja nauraa sain, vaikka en niitä Egoyanin ennen esitystä mainitsemia video- vs. filmikuvaus -metaforia tunnistanutkaan.

Näyttelijät olivat ihan perushyvää tasoa, mutta ei yksikään kunnolla loistanut. Vania esittänyt Aidan Tierney oli ihan jees, kuten myös elokuvan nuoret naiset eli Sandraa esittänyt Gabrielle Rose sekä Alinea esittänyt Arsinée Kjanjian. Stania esittänyt David Hemblen oli välillä aikamoinen hapannaama ja ilmeisesti oli tarkoitettukin, ettei kyseisestä hahmosta pidä pitää.

Pisteitä: 3,5/5

Seuraavana arvosteluvuorossa: Veljekset