Ohjaus: Wes Craven
Käsikirjoitus: Kevin Williamson
Pääosissa: Neve Campbell, Courteney Cox, David Arquette
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Ilmestymisvuosi: 1997
Kesto: 116 min
- So, you're suggesting that someone is trying to make a real life sequel? - Stab 2? Who would wanna do that? Sequels suck! Oh please, Please! By definition alone, sequels are inferior films!
On kulunut vuosi Woodsboron murha-aallosta. Gale Weathers (Courteney Cox) on lyönyt tapahtumista kertovalla kirjalla itsensä läpi ja hänen kirjastaan on tehty elokuva, Stab. Stabin ensi-illassa kaksi ihmistä tapetaan ja niin on taas tiedotusvälineiden aika rynniä Woodsboroon Sidneyn (Neve Campbell) kimppuun. He eivät ole kuitenkaan ainoita, sillä Sidney alkaa jälleen kerran saada uhkaavia soittoja ja tuttu Ghost Face on pian jälleen hänen kimpussaan, mutta kuka tällä kerralla paljastuukaan maskin takaa, kun vuotta aiemmin murhien takana olleet kuolivat?
Piti tästä jo eilen mainita, mutta näiden Scream-elokuvien katselun myötä 1001-putki jäi pienelle tauolle jo melkein heti alkumetreillä (no, eilisen kuukauden WANHAn voisi jotenkin vielä mieltää siihen kuuluvaksi), mutta ällös huoleti, kyllä mä sitä taas (edelleen aika katkonaisesti) katselen, kunhan Screameista päästään. Tämä sarjan toinen osa on allekirjoittaneen osalta se vähiten mieleenjäänyt kokemus (ehkä), sillä en muistanut elokuvan tapahtumista kuin loppupaikan ja yhden murhaajista, joten en ollut niin selvillä elokuvan kaikista tapahtumista, mutta silti Scream 2 jäi hieman ensimmäistä osaa heikommaksi.
Jo ensimmäisen osan jälkeen olin sitä mieltä, että elokuvalle oli pakko tehdä jatko-osa, sillä monia kauhuelokuvaviittauksia ei olisi ehkä kovin loogisesti voitu tehdä ensimmäisessä osassa ja nämä viittaukset koskevat nimenomaan jatko-osia. Okei, elokuvassa käsiteltiin paljon, suhteessa siis aiheen kokonaiskäsittelyyn, jatko-osia myös muilta kuin kauhuelokuvien osalta, mutta tämä ei liiemmin haitannut, sillä pääasia, että käsiteltiin ylipäätään. Olihan mukana myös muita viittauksia niin kauhuelokuviin kuin elokuviin yleensäkin, mutta kokonaisuudessaan nämä viittaukset jäivät melko vähäisiksi ja tapahtuivatkin lähinnä elokuvan alkupuoliskolla. Tarina ei sinänsä tarjonnut sen kummemmin mitään erikoista, vaan jälleen kerran on Sidney lähipiirinsä kanssa todellisessa vaarassa, mutta jotenkin kummasti osa heistä vaan selviytyy elävänä. Katsomiskokemusta paransi kuitenkin se seikka, että en tosiaan muistanut tapahtumien kuluista juuri mitään (pari asiaa palautui muistiin elokuvan aikana), joten elokuvaa oli edes jossain määrin jännittävää seurata. Jälleen kerran viljellään vihjeitä sinne tänne niin, että näyttäisi siltä kuin kuka tahansa voisi olla murhaaja, mutta valitettavasti muistin sen toisen murhaajan henkilöllisyyden etukäteen. Tämä ei sinänsä haitannut, sillä häneen kohdistettuja vihjeitä oli ihan kiva seurata. Sitten taas hänen apurinsa, jota en ollut muistanut, oli täysin turha lisä, sillä tältä apurilta tuntui puuttuvan kunnon motiivi ja siten en jaksanutkaan hänen mukanaolostaan oikein innostua. Yksi hauskimmista hetkistä koettiin, kun paljastui Tori Spellingin näyttelevän Sidneyä Stabissa, kun ottaa huomioon, miten Spelling sai kuraa niskaan ensimmäisessä osassa. Mitä tulee sitten elokuvan pelottavuuteen, niin pelottavintahan koko elokuvassa oli tämän alun elokuvayleisön käyttäytyminen siellä salissa. Jos annettu kuva lainkaan vastaa todellisuutta, niin enhän minä uskalla mennä käymään elokuvateatterissa, jos jonakin päivänä syystä tai toisesta suuntaan rapakon taakse; täällä Suomessa ollaan vielä (onneksi) kesyjä tuohon käyttäytymiseen nähden.
Nyt pääosan esittäjät olivat selvästi miellyttävämpiä kuin ensimmäisessä osassa ja varsinkin niin Neve Campbellissa kuin Courteney Coxissa oli molemmissa munaa ihan eri tavalla kuin ensimmäisessä osassa ja siten he tuntuivatkin jotenkin paljon uskottavammilta kuin ensimmäisessä osassa, varsinkin Campbell. David Arquetten hahmo Dewey ärsytti jotenkin ensimmäistäkin osaa enemmän ja olin iloinen, että Cotton Wearya näytellyt Liev Schreiber nostettiin suurempaan rooliin, sillä hänessä on jotain sellaista, mistä minä vaan pidän ja Wearyn rooliin sopikin kuin nakutettu. Mukana menossa: Tori Spelling (Beverly Hills 90210), Omar Epps (House), Sarah Michelle Gellar, Joshua Jackson (Fringe), Rebecca Gayheart (Beverly Hills 90210) ja Portia de Rossi (Ally McBeal).
Pisteitä: 3/5
Scream 1, Scream 2, Scream 3, Scream 4
Seuraavana arvosteluvuorossa: Scream 4
Kommentit