Antero Rousku ja Raninen (Kari-Pekka Toivonen ja Aku Hirviniemi) ovat maalikauppa RTV:n varastotyöntekijöitä, eikä heidän päivissään ole mitenkään hirveästi hohtoa, sillä kaikki työtehtävätkin ovat sellaisia hanttihommia, ettei niiden tekijöiksi kelpaa kuin sossupummit ja pitkäaikaistyöttömät. Rousku tekee omaa sivubisnestään myymällä varastotavaraa pimeästi saneerausfirmaa pitävälle Jylhäkorvelle (Vesa Vierikko), mistä hänen pomonsa eivät tietenkään tiedä yhtään mitään. Töiden ulkopuolella Rousku paneskelee työkaverinsa Karitan (Minttu Mustakallio) kanssa, mutta toisin kuin Karita, Rouskulla ei ole mitään intoa sitoutumisen suhteen. Kaikki kuitenkin alkaa pikku hiljaa muuttua Rouskun vastustuksesta huolimatta, kun Karita ilmoittaa olevansa raskaana...

Viime syksyn elokuvateatterissa ravatessani Varaston traileri tuli verrattain usein vastaan, mutta jo ensimmäisellä kerralla se herätti mielenkiintoni, sillä elokuva vaikutti oikeasti ihan hauskalta tapaukselta tavalla, jollaisia viimeaikaiset kotimaiset komediat ovat vain harvoin olleet, sillä hahmot vaikuttivat kerrankin hyvin hauskoilta muutenkin kuin vain dialogien osalta. Niinpä olinkin halunnut päästä katsomaan tätä jo sen trailerin ensiesityksestä lähtien, joten en hirveän kauan viitsinyt jäädä odottelemaan katselua. Kuitenkaan Varasto ei ollutkaan ihan niin riemastuttava tapaus kuin mitä ehkä olisi ollut mahdollisuus, mutta siitä huolimatta tästä jäi erittäin positiivinen kuva.

Toisin kuin alkujaan kuvittelin, niin elokuvan pääpaino ei ollutkaan varastotyöntekijöiden työn yksipuolisuuden kuvauksessa, vaan siinä keskityttiin enemmän Rouskuun ja hänen vastahakoiseen elämänmuutokseen. Yhtälailla elokuva onnistui olemaan ihan hauska tapaus eli siinä missä muutamaan otteeseen tuli ihan naurettuakin, niin suurimmaksi osaksi naamallani oli jatkuvasti sellainen pieni hymynväre. Elokuvan dialogi oli hauskaa, mutta samalla se olisi voinut olla vieläkin terävämpää, jotta elokuvasta olisi tullut vieläkin hauskempi. Kuitenkin näinkin homma pysyi melko hyvin kasassa, sillä elokuvan hahmot olivat vallan mainioita tapauksia ja tosiaan se hauskuus näkyi myös hahmojen eleissä ja luonteissa. Olihan itse hahmot ehkä hieman karrikoituja, tosin mitä ilmeisimmin ihan tarkoituksella, mutta tällaiseen komediaan sopivat oikein hyvin. Elokuvassa nyt ei hirveämmin tyhjäkäyntiä näkynyt, mutta samalla siinä ei niitä varsinaisia huippuhetkiäkään ollut, vaan melko tasaisen varmasti mentiin alusta loppuun. Mitä itse tapahtumiin tulee, niin Ranisen kohtalo (ennen loppuyhteenvetoa) oli ehkä vähän ikävä, mutta noin muuten tapahtumissa ei hirveästi valittamista ollut. Tai no ehkä se myymäläpäällikön (Juha Muje) feminiinisyys meni liian pitkälle. Kokonaisuutena kuitenkin oikein näppärä pikkukomedia, joka tullee varmasti hankittua jossain vaiheessa myös dvd:nä.

Näyttelijät olivat kukin hyviä esittäessään näitä karikatyyrimaisia hahmojaan, varsinkin kun tiedän, että useimmat heistä pystyvät näyttelemään uskottavamminkin. Kari-Pekka Toivonen oli hyvä valinta Rouskuksi, sillä kävi Rousku mielessään minkälaisia tunteita läpi tahansa, niin silti Toivonen osasi olla miellyttävä koko ajan ja hänen hahmostaan oli helppo tykätä. Aku Hirviniemi oli siinä Toivosen peesissä ihan mukava hänkin, vaikka Hirviniemi ei nyt kaikilta osin mikään monipuolisin komedianäyttelijä mielestäni ole. Minttu Mustakallio Karitana sen sijaan oli hauska ja hänen kohdallaan se karikatyyrimaisuus näkyi kaikkein parhaiten, mikä ehkä teki Mustakalliosta vieläkin hauskemman. Juha Muje myymäläpäällikkönä oli ihan pikkukiva, kun taas Esko Salminen tekee tavallisen hyvää työtään koko firman johtajana, vaikka häntä nähtiin ihan liian vähän. Vesa-Matti Loiri tekee hyvän pikavisiitin ja olipa hahmonsa yksi elokuvan parhaimmista, mutta varmaankin ehkä juuri siksi, että häntä näkyi niin vähän aikaa. Mukana menossa: Hannele Lauri, Elina Knihtilä ja Jope Ruonansuu.

Pisteitä: 3,5/5

Seuraavana arvosteluvuorossa: Face/off - kahdet kasvot